Mitä kivaa tällä viikolla

Tällä viikolla on ollut kaikkea pientä kivaa. Tiistai-iltana mies oli katsomassa jääkiekkopeliä, joten päätin järjestää pienen kisastudion kotiin: kaveri tuli paikalle 1,5 vuotiaan tyttönsä kanssa.

Olin ostanut tytöille vähän limua ja pienen sipsipussin. Dipattavana oli lisäksi porkkanaa ja kurkkua.Innostuin myös tekemään pannukakun. Meillä oli oikein onnistunut ilta. Tyttöjen leikit sujuivat ihan ok. Meidän tyttöä on pojan syntymästä lähtien vaivannut kova mustasukkaisuus omista tavaroista. Kukaan muu ei niillä saisi leikkiä, ja jos leikkii, seuraa siitä itkua ja hammasten puristusta. Nyt tämä mustasukkaisuus ei nostanut niin kovasti päätään, joten tyttöjen leikkejä oli välillä ihan kiva seurata. Oli myös hauskaa seurata, kuinka innoissaan tytöt olivat dippilautasestaan. Varsinkin meidän tyttö.

Keskiviikkona oli muskari ja olin pojan saanut anopille hoitoon. Muskari kahden vauvan kanssa on meinaan aika hankalaa, kuten tuli ensimmäisellä kerralla todettua. Ekan kerran jälkeenhän poika on ollut muskarin ajan hoidossa ja olen keskittynyt vain tytön muskarikokemukseen, jotta hän jossain vaiheessa rohkaistuisi niin, että minun olisi mahdollista tarjota muskarikokemusta myös pojalle. Ilmeisesti taktiikastani on ollut apua, sillä muskariin mennessä tyttö sanoi, että otetaan ensi kerralla poika mukaan. Muskarikin sujui hyvin. Tyttö esim. osasi taas taputtaa ja osallistui muutenkin hyvin kaikkiin leikkeihin. Ja hänellä oli selvästi hauskaa.

Torstaina kävimme naapurissa kylässä. Heillä on tosi kaunis koti ja pihankin he ovat laittaneet todella nätisti. Naapureilla on eskari-ikäinen tyttö ja suureksi yllätyksekseni tytöt leikkivät keskenään sujuvasti. Hauskinta minulla oli kuitenkin kahvipöydässä tai oikeastaan nolointa. En muista kumpi aloitti, mutta sanotaanko vaikka näin, että ensin pieraisi tyttö, sitten poika, sitten taas tyttö, poika jne jonkin aikaa. Kohta pelkäsin jo itse liittyväni joukkoon, mutta ei onneksi sentään.

Tilanteesta seuraa kuitenkin hyvä kysymys, missä vaiheessa lapselle opetetaan pieruetiketti? Parhaillaan meillä on pottailuopetus täydessä käynnissä ja sitä jo sekoiti kovan kakan kausi ( joka meni ohi luumusoseella ja vedenjuonnilla). Nyt en haluaisi torua väärässä paikassa tehdystä pierusta vaan keskittyä kehumaan, kun pissa tulee pottaan. Mitä olet mieltä? Miten ja milloin olet itse opettanut pieruetiketin?

Miksi kirjoitan blogia

Joku varmaan ihmettelee, miksi päädyin kirjoittamaan blogia. Tässä joitakin syitä (eivät tärkeysjärjestyksessä)

• Olen kohtuu sosiaalinen ihminen ja olen tottunut siihen, että ympärillä on aikuista seuraa, joiden kanssa voi keskustella ja vaihtaa mielipiteitä. Minulla on paljon mielipiteitä ja sanottavaa, mutta kotona ei ole oikein päivisin kuulijaa. Vaikka tytön kanssa paljon keskustelemme, ei se ole sama asia eikä miestäkään joka ilta jaksa vaivata puheripulilla. Muita mammakavereita näemme viikoittain, mutta ei päivittäin. Blogiin voin kirjoittaa mietteitäni ja seuraamalla muita blogeja voin myös osallistua erilaisiin keskusteluihin. 
• Pitkien lauseiden tuottaminen, varsinkin kirjoittamalla, pitää pään vireänä.
• Blogin kirjoittaminen on jotakin omaani.
• Törmäsin Buzzadoriin, jonka avulla voin toteuttaa haluni kokeilla uusia asioita. Buzzauksen voin tehdä blogin kautta. 
• Blogiin voin dokumentoida erilaisia muistoja.
• Blogi toimii muistinani myös erilaisten selvitettävien tai hankittavien asioiden osalta. 

Tässä nyt joitakin syitä. Lisäilen niitä, kun/jos mieleen jotain tulee.

Olen väsynyt

Olen väsynyt, koska en yösyöttöjen takia ole nukkunut kunnon yöunia aikoihin. Herään myös kesken unien varmistamaan, että pojalla on kaikki ok.
Olen väsynyt, koska jos pyydän jotain tekemään, mitään ei tapahdu tai minulle vastataan, että joo joo, mutta siltikään mitään ei tapahdu. Näissä tilanteissa päädyn nalkuttamaan tai korottamaan ääntäni ja olen siihenkin väsynyt.
Olen väsynyt, koska jos pyydän, että jotakin ei tehtäisi, ei sillä ole mitään vaikutusta vaan toiminta jatkuu samanlaisena. Olen väsynyt, koska näissä tilanteissa päädyn nalkuttamaan ja korottamaan ääntäni.
Olen väsynyt, koska siivouksen jälkeen ei kulu kuin 5 minuuttia ja koti on taas sekaisin.
Olen väsynyt, koska tekemäni ruoka päätyy joko koiran suuhun tai biojäteastiaan.
Olen väsynyt, koska en pysty tekemään mitään kerralla alusta loppuun.

Sekuntti, minuutti, tunti, päivä ja viikko kerrallaan. Olen vaimo ja äiti. Olen kuitenkin muutakin. Olen minä. Yritän muistaa sen tämän väsymyksen keskellä.

Ensimmäinen Buzzador kampanja

Jee! Mut valittiin Buzzadorin Gainomax-kampanjaan. Saan kokeiltavakseni Gainomax-tuotteita ja sitten mun pitää niistä kertoa eteenpäin. Asia on vielä täysin uusi minulle, joten palataan asiaan, kunhan tämä projekti tästä etenee. Nyt tuli siis tieto valinnasta, kohta pitäisi postiin tulla tuotteet.

Kuva http://gainomax.com/fi/

P.S. Ja jos jollekin Buzzador on vielä ihan uusi juttu niin lyhyesti sanottuna: Buzzador on Pohjoismaiden johtava yritys Word of Mouth-markkinoinnin ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvan markkinoinnin parissa. Buzzador on siis yritys, joka etsii testaajia erilaisille tuotteille. Buzzaajaksi voi ryhtyä kuka tahansa. Useimmiten buzzattavat tuotteet ovat ilmaisia ja sinun tulee sekä testata niitä itse, että jakaa ja kertoa niistä ystäville. Hauskaa puuhaa, kannattaa EHDOTTOMASTI kokeilla.

P.P.S Kiitos Rauharentola. Häneltä tästä Buzzadorista kuulin 

Arvonta Rauharentolassa

Olen seurannut Rauharentola-blogia about sen ajan, kun olen nyt kotona ollut. Koko blogikin on tullut luettua läpi, kun tässä aikaa on välillä ollut. Kivoja, itselle ajankohtaisia asioita blogissa kirjoitetaan. Nyt blogissa on arvonta, johon ajattelin itsekin osallistua.  Arvottavana on Melli EcoDesign:in vapaavalintainen Oravaäiti-kuosi vaate. Osallistu sinäkin arvontaan