Me pistettiin huonemuutosten myötä nukutuskuviot ihan uusiksi. Iltasadun ja iltatoimien jälkeen lapset peitellään omiin sänkyihinsä ja jätetään nukahtamaan itsekseen. Yllättävän hyvin on sujunut. Poika huusi kuin hyeena kaksi iltaa iltatoimien aikaan (muutos selkeästi otti koville), mutta kun saatiin rauhoittumaan, nukahti aika pian itsestään. Ja yleensäkin jäi hyvillä mielin nukkumaan. Tänään iltaraivoa ei ollut ja nukahtaminen ei vienyt kauaa. Tyttö jää hyvillä mielin nukkumaan omaan uuteen sänkyynsä, mutta jonkin verran jutustelua yrittää. Vessakäyntejä on ollut myös muutama. Mutta ei isoa vääntöä. Koko yötä eivät vielä sängyissään nuku, mutta ehkäpä joku yö.
Katsotaan miten jatkossa meitin käy :) Uskallettiin tätä kokeilla, koska tytön tilanne on särkylääkkeillä saatu ihan kohtalaiseksi. Ja väsyneinä tarvittiin toivoa paremmasta. Hieman ahdistaa se, että tyttö omien sanojensa mukaan sätkii unta odotellessaan. Mikään uusi asia tuo ei ole, mutta tulee surullinen mieli, kun ajattelee sitä, että hän varmaan parhaillaankin sätkii itsekseen. Eilen saatiin kokeiluun painopeitto, ehkä se helpottaa sillä saralla tilannetta. Ja onhan huoneessa koiratarrat tukena ja kalalamppu seurana. Ja muutenkin, sätkii tyttö päivisinkin itsekseen. Monesti hän silloin hakeutuu omaan rauhaansa.
Tytölle myönnettiin Kelan maksamaa kuntoutusta 18 vrk seuraavan kahden vuoden aikana. Apilassa järjestetään tämä kuntoutus. Aloitusjakso hänellä jo oli, mutta se jouduttiin vatsataudin myötä jättämään ekan päivän jälkeen kesken. Seuraavaa jaksoa odotellessa. Tavoitteena meillä on, että tuosta sätkimisestä päästäisiin eroon (=sätkimisen syy selviäisi), samoin kaatuilusta. Ja kivuista. Tuo kaatuilu pääsi listalle siinä kohdin, kun tyttö kaatui jälleen kerran jalkoihinsa ja suoraan päin vessan ovea. Onneksi ovi oli auki ja aukesi samaan suuntaan kuin tyttö kaatui. Isoa vahinkoa ei siis päässyt käymään. Kova odotus on sen suhteen, että Apilasta saadaan apua tähän tilanteeseen.
