Pitäisi varoa mitä toivoo...tasausta toivoin ja tasauksen sain. En mä enää muista miten kaikki meni, mutta yritetään nyt jotain kertoa. Meillähän alkoi flunssa tammikuussa, mulla ja lapsilla siis. Mies yskähteli muutaman kerran. Reilussa viikossa onnistuin muuttamaan flunssan järkyttävän kipeäksi poskiontelontulehdukseksi. Viime postauksen aikoihin flunssa oli edelleen päällä, mutta sen kanssa elettiin. Sitten iski tyttöön silmätulehdus, sitten poikaan ja sitten minuun. Ja se silmätulehdus ei meinannut lähteä veke. Sain meille perheajan lääkäriin. Pitkittynyt yskä/flunssa ja silmätulehdus. Silmätulehdusta lukuunottamatta lapset olivat terveet, minä en. Jälleen poskiontelontulehdus. Lääkäri määräsi lepäämään ja urheilukiellon. Ihan hyvään paikkaan tuo lepo tuli, seuraavana päivänä mulla ei oikein ollut ääntä. Työasiat piti vain jättää siihen.
Kolmen lepopäivän ja yhden kevyemmän päivän jälkeen paluu arkeen. Urheilla en voinnut, kun flunssa oli edelleen päällä. Selkä rupesi oireilemaan ihan kunnolla. Tuli myös tytön nilkkojen MRI. Oikeassa nilkassa oli "selkeä tulehdus, vähän nestettä". Kahta viikkoa aiemmin lääkäri oli viimeksi väittänyt nilkkojen olevan kunnossa. Vaikka tytön virheasento nilkoissa on pahentunut. Jalkaholvi hävinnyt. Varvastaminen alkanut. PAH! Ja muutama kirosana. Tästä aiheesta ja siitä kuinka löydöksestä huolimatta tytön lääkäri vähätteli tytön kipuja voisin kirjoittaa pitkästi, mutta palaamme aiheeseen myöhemmin. Viikko jatkui niin, että minä olin tytön kanssa toimenpidepäivän (nilkka siis paikallishoidettiin MRI:n yhteydessä) ja mies toisen päivän (varauskielto). Onneksi olin jo ajamassa kotiapäin kun mies soitti, että olenko jo tulossa, hänellä on huono olo. Illalla alkoi tyhjennys, molemmista päistä. Tämä tapahtui siis torstaina. Eikun kova jännitys päälle, että tarttuuko lapsiin ja minuun. Epäilimme myös ruokamyrkytystä, sillä keskiviikkona mies oli tyhypäivän vietossa ja ko. poppoosta moni oli sairastunut myös. Sunnuntaina "huokaisemme" helpotuksesta, mies on taas kunnossa ja me muut emme sairastuneet.
Maanantaina (helmikuun viimeisellä viikolla) kävimme ensimmäisen kerran tämän vuoden puolella lasten kanssa sählyssä. Tiistaina tyttö alkaa ripuloimaan ja illalla tulee oksennus. Itselläni alkoi röyhtäilyt ja yöllä alan oksentamaan. 12 tuntia vähän väliä sitä sitten ja selkä on ihan p..kana. Samaan aikaan poika oksentaa neljä kertaa ja on päiväunien jälkeen reipasta poikaa. Ihan kuin tyttökin. Itse olin raato. Selkään sain tk:sta kipupiikin, mutta ei se oloa auttanut, koska torstaina alkoi tulla toisesta päästä ja sitä kesti tiistaihin asti. Ihan uskomatonta!
Kipupiikin yhteydessä lääkäri tarkisti poskiontelot ja antoi luvan liikkua. Sitä onnea kesti viikon verran ja flunssa paheni. Toki myös sen takia, että lapset olivat välillä kolme päivää varahoidossa. Uudet pöpöt ja olimme taas kipeinä, lapset ja minä. Poika sai korvatulehduksen, tytöllä nousi kuume, minullakin viikonloppuna hieman. Yskä meillä oli ihan kamala. Maanantaina käytiin taas perheajalla lääkärissä. Pojan korvat olivat antibiootilla parantuneet ja tyttökin oli kunnossa. Minä vedin taas pohjat, poskiontelontulehdus tällä kertaa molemmin puolin ja lisäksi korvatulehdus. Ei oikeesti. Lääkärireissu nosti kuumeen yli 38 asteeseen. Juuri ja juuri selvittiin lasten kanssa kotia. Olo oli heikko. Onneksi anoppi pääsi auttamaan. Illalla olo oli jo parempi ja toivottavasti olo tästä päivä päivältä paranee.
Sellainen valitus tähän iltaan. Nyt iltatoimiin!
