Lomalla

Alkanut vuosi on ollut kiireinen, mutta  kun on ollut mitä odottaa, sen on jaksanut. Meillä se odottamisen arvoinen juttu on ollut matka Thaimaaseen ja Hong Kongiin.
Nyt matkapäiviä on takana kolme. Lauantaina 19.3 lähdettiin. Hyvissä ajoin jo kotoakin. Ajattelimme, että jos aikaisin lähdemme, lasten autossa nukutut ajat ovat yhtä kuin aamu-unia. Nukkuvat sitten paremmin koneessa, kun eivät ole ylimääräisiä päiväunia nukkuneet. Näin siis ajattelimme. Työtä vaati lasten nukuttaminen koneessa.

Helsinki-Vantaan lentokentällä palvelu oli hyvää. Apua tarjottiin kysymättä ja ihan oikeissa kohdissa. Muodollisuuden sujuivat hyvin. Ensimmäinen mutru matkaan tuli hieman ennen boardingin alkua, kun selvisi vain, että lähtö myöhästyy.  Lisätietoa saisimme alkuperäisenä lähtöajankohtana. Loppupelissä lento ei kauhean paljon myöhästynyt, ja sitäkin vähää saatiin myötätuulien myötä kurottua kiinni. Hieno kone, tuo uusi A350. Kaikilla omat telkat esim. Telkan katsomiseen keskittyminen lievensi lentopelkoa ihan mukavasti.

Sunnuntai oltiin Bangkokissa. Käytiin Sealifessä katsomassa pingviinejä. Ja muita eläimiä. Pingviinit olivat kyllä tosi söpöjä. Ja tosi leikkisiä. Lisäksi uimme  hotellin uima-altaalta ja söimme. Ja nukuimme. Tosi väsyneitä oltiin, joten mitään ihmeellistä ei saatu aikaiseksi. Itse en saanut lennolla nukuttua lainkaan ja mieskin vain pari tuntia. Väsymystä kuvaa hyvin se, että unohdimme lentokentälle matkarattaamme :) Varsinaiset maailman matkaajat.. Niistä olisi ollut hyötyä, kun lapset eivät koko matkaa Sealifeen ja takaisin jaksaneet kävellä.

Maanantaina teimme aamupalan jälkeeen pienen kävelylenkin ja sitten lapset leikkivät hetken hotellin pihamaalla. Kyyti, jonka olimme tilanneet täältä Mae Phimistä tuli hakemaan meidät puolen päivän aikaan. Matka kesti yhteensä 5 tuntia. Suurimmaksi osaksi siksi, että ajoimme lentokentän kautta ja ruuhkat olivat hillittömät. Lisäksi lentokentälle satuimme juuri siihen aikaan kun Lost and Found pisteen henkilökunta oli lounaalla. Taksissa oli tiivis tunnelma kun lasten kanssa miestä odoteltiin ;)

Mutta sitten saavuimme tänne Mae Phimiin. Sen verran väsyineitä päivästä olimme, että menimme suoraan talon uima-altaalle ja kellimme siinä pari tuntia. Mies kävi lähikaupasta jotain syömistä hakemassa ja iltapalan kautta lapset nukkumaan. Huomista kovasti odotellen.

Viime viikosta

Oltiin viime viikolla tytön kuntoutuksessa. Mielenkiintoinen kokemus. Uskon, että pitkässä juoksussa tuosta kuntoutuksesta on apua. Vinkkejä saatiin jumppaan ja venyttelyyn. Kipumittaristakin puhuttiin, käyttö ei kuitenkaan kauhean tehokasta vielä ole, koska tyttö pelkää mittaria. Lääkäriltäkin saatii vinkkejä lääkkeen ottoon. Lääkärillä oli kaiken kaikkiaan hieman erilainen ote tytön hoitoon kuin hoitavalla taholla. Oli suorastaan outoa kuulla lääkärin puhuvan siitä, kuinka hän hoitaa oiretta, ei diagnostista löydöstä. Hoitava lääkäri kun tuntuu nimenomaan hoitavan diagnostista löydöstä, ei oiretta. Ja sitten jos diagnostista löydöstä ei löydy, oireisiin ei saa mitään apua.

Lastenreumahan on ihan paska tauti. Mikä suurempi tarkoitus sillä on, että lapsen täytyy kokea kipua. Ja mitä tästä seuraa. Tytölle. Ittehän tässä on tän kaiken myötä (vähän) aikuistunut, melkein 40 vuotiaana. Joutuuko tyttö aikuistumaan liian aikaisin. Ja tuo nilkan virheasento. Kuntouttavan lääkärin mielestä virheasento johtuu reumasta. Mitä toiveita meillä on, että se saadaan kuntoutettua. No joo, se negatiivisesta ajattelusta. Oikeastihan fysioterapia on auttanut. Jumpissa päästiin tekemään tehon nosto (joka tosin päätyi itkukohtaukseen) ja lihaksissa on alkanut olemaan jäykkyyttä. Tätä mun on hieman vaikea ymmärtää, mutta jotenkin se liittyi siihen, että aiemmin ei ole ollut lihaksia (kärjistetysti sanottuna), jotka olisivat voineet jäykistyä. Tämä liitty jotenkin myös tytön yliliikkuviin niveliin. Tuo jäykistyminen voi olla myös huono asia, merkki tulehduksesta. Aika näyttää.

Energiaa?

Loman jälkeen sitä on täynnä energiaa. Lasten vaatteita vein kirpputorille myyntiin. Kahden päivän myynti on ollut 15e. Viikon pöytävuokra 29e+1e hintalapuista. Saa nähdä pääseekö tässä edes +/- tilanteeseen. No onpahan tullut tuettua paikallista yritystoimintaa.

Lisäksi päätin pitkästä aikaa buzzata. Kerron siitä lisää hieman myöhemmin. Repäisin myös sen verran, että ostin huippuhyvän imurin, millä voi siivota vaikka mitä tässä talossa. Naapurini myy näitä. Laitan tästäkin lisää myöhemmin. Huomenna posti sen tuo kotiovella, aamukuuden ja seiskan välillä. Mun uusi kamu, "R2D2".

Viimeinen lomapäivä oli eilen. Sen kunniaksi sain uuden tukan. Lyhyen. Kivan. Sen kanssa oli kiva mennä töihin. Näytin paljon pirteämmältä. Kiva päivä. Hieman mieltä masentaa se, että ilmeisesti mulla on korvatulehdus. Saa nähdä saako tuolla korvalla nukuttua.

No joo, onhan mulla lapsiakin ikävä. Hoitaja on vielä tämän ja huomisen lomalla, joten lapset on mummilla ja papalla hoidossa. Huomenna tulevat jo kotia, ja hauskaa niillä tuntuu siellä  olevan, joten ehkä kestän tämän asian kanssa :)

Unijuttuja

Me pistettiin huonemuutosten myötä nukutuskuviot ihan uusiksi. Iltasadun ja iltatoimien jälkeen lapset peitellään omiin sänkyihinsä ja jätetään nukahtamaan itsekseen. Yllättävän hyvin on sujunut. Poika huusi kuin hyeena kaksi iltaa iltatoimien aikaan (muutos selkeästi otti koville), mutta kun saatiin rauhoittumaan, nukahti aika pian itsestään. Ja yleensäkin jäi hyvillä mielin nukkumaan. Tänään iltaraivoa ei ollut ja nukahtaminen ei vienyt kauaa. Tyttö jää hyvillä mielin nukkumaan omaan uuteen sänkyynsä, mutta jonkin verran jutustelua yrittää. Vessakäyntejä on ollut myös muutama. Mutta ei isoa vääntöä. Koko yötä eivät vielä sängyissään nuku, mutta ehkäpä joku yö.

Katsotaan miten jatkossa meitin käy :) Uskallettiin tätä kokeilla, koska tytön tilanne on särkylääkkeillä saatu ihan kohtalaiseksi. Ja väsyneinä tarvittiin toivoa paremmasta. Hieman ahdistaa se, että tyttö omien sanojensa mukaan sätkii unta odotellessaan. Mikään uusi asia tuo ei ole, mutta tulee surullinen mieli, kun ajattelee sitä, että hän  varmaan parhaillaankin sätkii itsekseen. Eilen saatiin kokeiluun painopeitto, ehkä se helpottaa sillä saralla tilannetta. Ja onhan huoneessa koiratarrat tukena ja kalalamppu seurana. Ja muutenkin, sätkii tyttö päivisinkin itsekseen. Monesti hän silloin hakeutuu omaan rauhaansa.

Tytölle myönnettiin Kelan maksamaa kuntoutusta 18 vrk seuraavan kahden vuoden aikana. Apilassa järjestetään tämä kuntoutus. Aloitusjakso hänellä jo oli, mutta se jouduttiin vatsataudin myötä jättämään ekan päivän jälkeen kesken. Seuraavaa jaksoa odotellessa. Tavoitteena meillä on, että tuosta sätkimisestä päästäisiin eroon (=sätkimisen syy selviäisi), samoin kaatuilusta. Ja kivuista.   Tuo kaatuilu pääsi listalle siinä kohdin, kun tyttö kaatui jälleen kerran jalkoihinsa ja suoraan päin vessan ovea. Onneksi ovi oli auki ja aukesi samaan suuntaan kuin tyttö kaatui. Isoa vahinkoa ei siis päässyt käymään. Kova odotus on sen suhteen, että Apilasta saadaan apua tähän tilanteeseen.

Pojan sänky

Huomaa joululahjaksi saatu Tuomas veturi lakanat :)