Tytölle kelluntapuku

Tytöllekin löytyi vihdoin ja viimein kelluntapuku. Tyttö oli itse mukana ostamassa ja valitsi sinisen puvun. Sehän kävi meille. Aikanaan sama puku käy sitten pojallekin.

Sairauskertomus, osa 8

26.11 aamu alkaa sillä, että kannan tytön vessaan potalle, jossa tämä kipristelee varpaitaan. Yöllä tyttö on  itkeskellyt kolme kertaa. Tyttö näyttää kipeältä ja sanoo, että jalkoihin sattuu. Hän haluaisi lääkettä. Lämpöä on 37,3. Aamu jatkuu sillä, että taivuttelen pyynnöstä tytön jalkoja. Puolen päivän jälkeen tyttö näyttää, että vasempaan kyynärpäähän ja oikeaan polveen sattuu. Lämpöä on edelleen 37,3. Jalkoihin tyttö ei anna koskea, perusjalkaoireita: kipristelyä, virheasentokävelyä ja varpailla kävelyä. Kuume (38 astetta) nousee hetkeksi ja tyttö pyytää päästä lepäämään. Hetken päästä ei ole lämpöäkään ja tyttö jatkaa leikkejä, kunnes hän tulee itkuiseksi --> lämpöä 37,4. Saunan jälkeen (tyttöhän ei käy saunassa, on pesuhuoneessa ammeessa ankkojen kanssa yleensä) peruskuviot, tyttö kävelee hyvin vastentahtoisesti ja sanoo, että jaloissa on piikkejä. Annamme Pronaxenin yöksi. Yöllä tyttö heräsi kerran.

27.11 on melkein perusaamu. Poikkeava juttu tapahtui, kun tyttö yritti mennä painamaan pöntön nappia ja hän kaatui, kun jalat eivät kantaneet. Tämän jälkeen hän sitten heilutteli ja taivuttelu koko aamun jalkojaan. Aamulla lämpöä oli 37, hoidosta kun tyttö tuli niin lämpöä oli 37,3. Seiskan maissa oli kuumepiikki (38 astetta). Illalla tyttö kipristeli jälleen jalkojaan. Annoimme Pronaxenin yöksi. Yöllä tyttö itkeskeli kerran.

28.11 herää reipas tyttö vaikka lämpöä on 37,3. Päivän tyttö on hoidossa ja hoidon jälkeen havaitsen perusjalkaoireita eli varpaiden kipristelyä ja varpailla kävelyä. Uutena on painon vaihtelu jalalta toiselle. Yöksi annamme Pronaxenia ja yö on hyvä.

29.11 aamulla on lämpöä 37,1. Päivällä jättää leikit mummin ja papan kansssa kesken ja menee sohvalle lepäämään, koska jalat ovat kipeät. Jalkaoireet ovat ns. perussettiä. Klo 17.00 lämpöä on 37,3. Tyttö hyppii mummin kanssa. Pyysin mummia hypyttämään, koska tyttö ei enää oikein suostu minulle hyppimään.  Hypyn jälkeen tyttö valahtaa maahan, näin käy kahden hypyn jälkeen. Yöksi emme anna lääkettä. Tyttö itkee 2-3 kertaa.

30.11 lämpöä on klo 11.50 37,4. Mittasin, koska tyttö purskahti yht'äkkiä itkuun kesken kävelyn. Ruokaa ei suostu syömään. Klo 12.10 lämpöä on 37,6. Päivällä perusjalkaoireet. (Jatkossa en enää mainitse perusjalkaoireita. Mainitsen, jos tulee uusia oireita tai ei oireita lainkaan). Yöllä itkeskelee.

1.12 klo 9.47 lämpöä 37,7. Lämpöä on koko päivän. Tyttö mainitsee useasti (ja on maininnut aiemminkin), että ötökkä pisti käteen. (Tyttö pisti syksyllä ampiainen poskeen. Mietin, onko tytöllä kädessä kipua, mikä tuntuu samalta). Meillä käy vieraita, myös lapsia, joiden kanssa tyttö leikkii paljon. Vieraiden lähdön jälkeen tyttö on tosi itkuinen ja äkäinen. Lämpöä on 37,5. Nukkumaan mennessä juttelin tytön kanssa asiasta ja hän sanoi, että jalkoihin ja käsiin sattuu ja pyysi lääkettä. Yöllä itkeskelee.

2.12 lämpöä nousee aamupalan aikana 37 --> 37,3. Aamu on TODELLA hankala. Väsähdän niin, että purskahdan itkuun kesken puhelun. Hoidon (hoidossa syönnyt huonosti) jälkeen lämpöä on 37,4. Klo 17.00 lämpöä on 37,7. Olen havaitsevani ihottumaa kasvoilla. Hetken päästä kuume mittari näyttää  37 ja puoli kuuden maissa 37.4. Tytön yö on huono. Pissavahinko tapahtuu.

3.12 on odotettu lääkäriaika korvapolilla. Aamulla lämpöä on 37,8. Lääkärissä tyttö meinaa nukahtaa kesken hoidon (toisesta korvasta poistetaan putki) ja tytön posket muuttuvat ihan tulipunaiseksi ja punaisuuden keskellä on jotain röhelmää. Kotiin, kun pääsemme, lämpöä ei ole, mutta nousee myöhemmin 38 asteeseen ja laskee taas. Syödessä tytölle ilmaantuu näppyjä poskeen. Yö on huono, pissaa uudelleen sänkyynsä.

4.12 aamulla kuumemittari näyttää 36,9. Hoidon jälkeen kuumemittari näyttää 37,9. Yöllä tyttö herää kaksi kertaa ja tekee pissat vaippaan. 5.12 aamulla ei ole lämpöä. Ajamme mökille ja lämpöä on 37,6. Lämpö laskee, mutta ulkoilun jälkeen nousee taas 37,9 asteeseen. Päiväunille/yönille mennessä ja päiväunien aikana liikuttelee jalkojaan levottomasti ja potkii jalkojaan toisiaan vasten. Parahtelee. (Mummi kertoi näistä). Yöllä itkeskelee.

6.12 klo 10 lämpöä on 37,9. Automatkalla kotia valittelee ja ähisee tuskaisena. Ei osaa sanoa, mikä on Kotiin, kun pääsemme lämpöä on 37,6. Päiväunien jälkeen lämpöä ei ole. Yöllä itkeskelee kerran.  7.12 aamulla tyttö potkiskelee jalkoja ilmaan ja toisiinsa vasten sekä lyö käsiään. Päivällä on pientä lämpöä. Yöllä tyttö on monta kertaa itkuinen ja pissaa vaippaansa.

8.12 tytöllä on aamulla lämpöä 37,6. Lämpöä on koko päivän. Aamupäivällä tyttö haluaa levätä, koska jalkoihin sattuu. Iltapäivällä tyttö ei jaksa leikkiä vieraiden kanssa. Nukutettaessa lyö käsiään yhteen, käsillä jalkoja, jaloilla jalkoja ja päätä puistelee (Poikkeuksellisesti minä nukutin tytön. Kysyin mieheltä, tekeekö tyttö näin hänenkin nukuttaessa, kuulemma kyllä). Tilanteeseen auttaa jalkojen kierominen ja jumppaaminen. Yöllä tyttö parahteli muutaman kerran, mutta ei herännyt.

9.12 tytöllä ei ole herätessään lämpöä, mutta aamupalan jälkeen lämpöä on 37,4. Hoidosta tullessa tyttö on väsynyt ja haluaa vain pötköttää. (Hoidossa tyttö oli ulkona liikkunut kankeasti ja kaatumisen jälkeen tytön oli ollut vaikea päästä ylös. Päiväunilta sängystä ylösnouseminen oli myös ollut työlään näköistä.) Lämpöä on 37,5. Tyttö kävelee kankeasti sen vähän, mitä kävelee. Ennen nukahtamista valittelee, että jalkoihin sattuu. Yöllä parahtelee ja herää itkien. Ei pissavahinkoa.

10.12 aamulla on pientä lämpöä. Mietin tytön hyppimistä. Pronaxen kuurin aikaan tyttö oppi hyppäämisen ja esitteli taitoaan kaikille koko ajan. Nyt tyttö hyppää vain pyydettäessä, jos silloinkaan. Hyppääminen on välillä vaikean oloista eikä tyttö pääse aina ilmaan. Mietin myös portaissa liikkumista: vaikka meillä on portaat, tyttö liikkuu niillä tosi kankeasti. Leikkitreffeillä seurasin saman ikäistä poikaa ja vuoden nuorempaa poikaa, joilla ei ole portaita kotonaan ja heidän liikkeensä olivat paljon joustavammat ja nopeammat. Hoidon jälkeen tyttö on todella itkuinen vaikka mummikin on paikalla. Lämmön nousu 36,4 --> 37,4. Joulukirkossa tyttö on todella levoton eikä suostu millään istumaan paikoillaan. Illalla lämpöä on 37,3. Yöllä tyttö herää itkien. Menen hänen luokseen ja tarkistan tilanteen: pissaa ei ole tullut housuun. Itku jatkuu hysteerisenä. Yritän kysellä, mikä tytöllä on hätänä. Hetken päästä huomaan, että pissat tulivat housuun.

11.12 aamutoimien aikana lämpö nousee 36,4 --> 37,6. Tyttö ei jaksa kävellä keittiöstä makuuhuoneeseen. Hoidosta haettaessa tytön posket ovat ihan tulipunaiset ja "silmät seisovat". Kuumemittaria ei ollut tilanteessa, joten en tiedä, oliko lämpöä. Muskarissa tyttö ei jaksa leikkiä piirileikkejä muutakuin sylissä ollen. Kotona lämpö nousee iltatoimien aikana 36,4 --> 37,4. Yöllä itkee kolme kertaa.

12.12. aamulla lämpöä on 37,3. Ennen klo yhtä kuumemittarissa lukemat 37,6; 36,4; 37,2 ja 37,5. Uinnin jälkeen kuumetta 37,7. Illalla tyttö on todella itkuinen ja kärttyisä. Kävelessään vessaan tyttö purskahtaa itkuun ja sanoo jalkapohjiinsa sattuvan. Yöllä itkeskelee.

Tänä aamuna kävimme labroissa. Maanantaina on soittoaika lääkärille, jolloin ehkä jotakin selviää  labrojen ja tämän oirepäiväkirjan myötä.

Sairauskertomus, osa 7

Maanantai aamuna 18.11 annoin tytölle viimeisen Pronaxenin ennen hoitoon menoa. Illalla juhlittiin kakkabileitä pojan kummin ja hänen kolmen tyttönsä voimin. Ei ongelmia. Kovasti odotettu lääkäripäivä valkeni kuumemittarilukemalla 37,7. Sama lukema oli mittarissa illalla klo 17.45. Lääkärissä oli sovittu, että tytölle ei enää anneta Pronaxenia ja hieman pelotti lähettää tyttö maailmalle (hoitoon) ilman sen vaikutusta. Keskiviikkoaamuna kuumemittarilukema on 37,1. Tyttö kipristeli varpaitaan ja vasen jalka kääntyi kävellessä taas sisäänpäin. Muskarin jälkeen kuumemittarilukema on 37,5 ja tyttö kipristelee edelleen varpaitaan ja sanoi, että varpaat ovat kipeät. Illalla kädet ovat jääkylmät.

Torstain aloitamme käynnillä fysiotarepiassa, jossa fysioterapeutti toteaa, että turvotusta on polvissa, nilkoissa ja jalkapöydillä ja, että tyttö kävelee kuin pullo olisi jalanpohjien alla. Klo 13.30 kuumetta on 38 astetta. Tyttö ei anna koskea polviinsa. Illalla lämpöily jatkuu ja havaitsen tytöllä lisääntynyttä tarvetta pissata. Mietin myös, että voiko kuumeilu olla jotain suolisto- tai allergiaperäistä, sillä tyttö on viime aikoina piereskellyt paljon, niin myös tänä iltana. Nukkumaan mennessä tyttö sanoi, että mahaan sattuu. Yöllä tyttö parahteli ja huusi äitiä.

Perjantaina 22.11 lämpöä on aamulla 37,1. Aamupäivän aikana lämpöilyä on välillä 37,4-37,7. Lämpö sakkailee eli välillä lämpöä ei ole lainkaan. Tyttö käy ulkona ja harjoittelee hiihtämistä. Lämpöä on 37,3, kun hän palaa sisälle. Sisällä tyttö kipristelee varpaitaan tai kävelee varpaillaan. Sanoo, että jalat ja kädet ovat kipeät. Ikävin tilanne sattui, kun tytöltä petti jalat alta. Itku meni ohi, kun pyydettäessä puhalsin vasempaan polveen. Tyttö jatkoi kävelyä varpaita kovasti kipristellen ja hetken aikaa hän käveli vasemmalla jalalla vain ulkosyrjällä. Yöllä tyttö parahtelee ja/tai itkee äitiä 4-5 kertaa, puistelee unissa päätään ja tavoittelee jalkojaan.

23.11 aamulla lämpöä on 37,4 ja varpaiden kipristely jatkuu. (Varpaiden kipristelyyn olen kiinnittänyt huomita vasta ensimmäisen fysioterapiakäynnin jälkeen, jolloin saimme neuvon, että sisällä kannattaa liikkua ilman sukkia, jotta jalan lihakset kehittyisivät paremmin.) Mökiltä, kun pääsimme kotia, tyttö pyysi lääkettä, kun jalkoihin sattui. (Luulen, että turvaistuimessa istuminen jotenkin kangistuttaa tyttöä). Myöhemmin tyttö valitti mahakipua. Potalla istuessaan tytölle tuli tuntemuksia jalkoihin, kipua vai puutumista? Illalla varpailla kävelyä ja lisääntynyttä tarvetta pissata. Yöllä tuleekin sitten vahinko.

24.11 on aamulla lämpöä 37,4. Lämpöily jatkuu koko päivän. Juostetssa tyttö kipristelee varpaitaan. Kävellessä jalat taipuvat sisäänpäin. Tyttö hyppää lankulta alas (n 5 cm pudotus) ja valittaa jalkakipua tämän jälkeen. Mummilaan lähtiessä valittaa mahakipua. Iltapalalla näyttää, että nilkkoihin ja jalkapohjiin sattuu. Illalla lämpöä on 37,5. Alkuyöstä tyttö itkee unissaan ja on kipeän näköinen.

25.11 aamulla tyttö on kannettava pytylle, jossa hän kipristelee varpaitaan. Tyttö on tuskaisen oloinen ja lämpöä on 37,3. Syödessään tyttö sanoo, että kaulaan sattuu. Leikkiessään tyttö ei saa nukkea rattaisiin eikä lempikäsilaukkua käsivarrelle. Tyttö sanoi, ettei enää halua leikkiä käsilaukulla, kun käteen sattuu (eikä ole muuten enää käsilaukulla leikkinyt muuten kuin täytellyt ja tyhjennellyt sitä). Varpailla kävelyä. Lounaalla tyttö sanoi, että selkään ja mahaan sattuu. Leikkitreffien jälkeen illalla lämpöä on 37,5 ja tyttö sanoi, että jalkoihin sattuu.

Epätietoisuus on hirveätä. Tytöllä on tässä vaiheessa ollut kuumetta/lämpöä jo reilun kuukauden. Mietin esimerkiksi sitä, että oliko huhtikuun lopussa sairastettu yhden illan kuume (yli 40 astetta, aamulla hento ihottuma) sittenkään vauvarokkoa vai jotain muuta. Mietin sitä, syökö tyttö huonosti siksi, että hänellä on kipuja koko ajan. Mietin sitä, että miksi mukit ovat viime aikoina ruvenneet kaatumaan pöydällä. Eivätkö ne pysy enää tytön kädessä? Mietin aamujamme: kuinka tyttö pitää kantaa vessaan ja pöytään. Kuinka hänelle pitää syöttää ruoka. Kuinka itkuinen hän on. Kuinka hankalaa kaikki on aamuisin. Onko kyse kivuista vai huomion hakuisuudesta. Epätietoisuus on hirveää.                                 

Muutama hyvä resepti

Tässä muutama netistä löytynyt hyvä ja helppo resepti

Mutakakun ohje löytyy oheisen linkin takaa http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/227889/Mutakakku/

Tällä kertaa linkki näin vanhanaikaisesti, kun en sellaista hienompaa jostain syystä saanut tehdyksi. Turhauttavaa!

Oon tuota kakkua tehnyt nyt monta kertaa Tupperwaren silikonivuokaan ja on ollut kyllä parasta suklaakakkua ikinä. Reseptiä olen muuttanut niin, että olen käyttänyt voita, en margariinia ja leivinjauhetta olen käyttänyt 1,5 tl. Uunin olen laittanut päälle siinä vaiheessa, kun olen kakun sinne tyrkännyt ja 20 minuuttia olen kakkua paistanut. ja Nam! Ja ilmeisesti ovat muutkin tykänneet, santsauksia on harrastettu.

Löysin myös hyvän reseptin jäätelölle.
http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/280772/Itsetehty%20mansikkajäätelö/?ref=search

Jäätelön olen tehnyt ihan reseptin mukaisesti, Speedy Chefin ja Smooth Chopperin avulla. Hyvää tuli.

Voihan..

Nyt meni hermot. Tämä työkalu on ihan surkea. Tekstin kirjoittaminen on äärettömän vaikeaa, kun ennakoiva tekstitysjutska korjaa sanojani ihan miten sattuu, työkalu ei aina hyväksy välilyöntejä vaan pistää sanat yhteen, tyhjiä rivejä en myöskään saa näkyviin vaikka niitä kovasti teen--> tekstini on yhtä pötköä. Näyttö ei myöskään liiku kirjoituksen mukana eli en näe, mitä kirjoitan. Surkeeta.

Paljon harmia Piltti purkista

Eilen ruokakaupassa kumarruin hieman ja otin käteeni Piltti purkin. Enkä enää päässyt ylös ilman muutamaa kirosanaa ja kovaa rähinää. Selkä petti. Kotiin selvisin tuskan kera. Menin pojan viereen lattialle enkä sieltä sitten enää päässyt kunnolla ylös. Anoppi tuli onneksi apuun ja haki tytön hoidosta, kantoi poikaa jne. kunnes mies tuli kotia. 1 g Panadolia ja 800 mg Buranaa toi avun puoleksi tunniksi ja toinen vastaava annos jonkinlaiset yöunet. Aamulla ei jalat vieläkään toiminut kunnolla, joten piti kutsua anoppi lapsenvahdiksi ja suunnata terveyskeskukseen. Siellä tulikin vastaan yllätys. Mutta ensin taustaa.

Ennen tytön raskautta mun vatsaoireita tutkittiin tosi paljon, mutta mitään ei (onneksi) löytynyt. Lääkäri rupesi epäilemään, että kivut johtuvat selästä. Raskaus keskeytti tutkimukset. Synnytyksessä minulla kipeytyi oikea jalka, toisena yönä osastolla hävisi tunto molemmista jaloista ja kotona jalat jumittuivat ja meinasin kaatua tytön päälle. Maksoin itse magneettikuvan, jotta pääsisin siihen mahdollisimman nopeasti. Magneettikuvasta löytyi välilevyn pullistuma. Kuntosalitreenillä sain sen oireettomaksi, kunnes alkoi pojan raskaus. Pari viikkoa raskaana ja alkoi jomotus oikeassa alaselässä. Ajattelin, että pullistuma "aktivoitui" taas. Selkä oireili enemmän ja vähemmän koko raskausajan ja synnytyksen jälkeen aloin selkää kuntouttamaan.

Kipu ei ole missään vaiheessa helpottanut ja monta kertaa olen meinannut itkuun purskahtaa, kun pojan kantaminen sattuu niin. Mutta hammasta purren eteenpäin. Lääkärin kanssa oli sovittu, että jos selkä ei parane kolmessa kuukaudessa, olen yhteydessä, ja katsotaan uudet suunnitelmat. Aika oli varattuna 9.12, mutta nyt sitä ei tarvitakaan. Mutta se yllätys. Terveyskeskuksessa paljastui, että jo todettu välilevyn pullistuma on vasemmalla puolella selkää. Nyt kipukohta on oikealla puolella. Oma diagnoosini on, että minulla on kaiken aikaa ollut toinen pullistuma. Tai siis nyt tämän reilun vuoden ajan. No tuo valmistuneet magneettikuvaus, johon sain lähetteen. Nyt kuitenkin kipulääkkeillä eteenpäin. Paljon harmia Piltti purkista :)

Sairauskertomus, osa 6

Olemme siis jo osassa 6. Elämme maanantaita 11.11 tässä vaiheessa. Mahdankohan saada tätä kertomusta ikinä ajan tasalle. No jatketaan. Maanantai aamuna lämpöä on 37,2-37, 4. Soitan lastentautien polille ja puhelimeen vastannut reumahoitaja on kanssani samaa mieltä: terve lapsi ei reagoi uimiseen noin. Hän lupaa keskustella asiasta lääkärin kanssa ja palata asiaan mahdollisimman pian. Soitto takaisin tulee yllättävän pian. Lääkäri on päättänyt aikaistaa tytön aikaa viikolla. Sain myös ohjeita, missä tilanteissa yhteyttä pitäisi ottaa aiemmin. Viikko jatkuu. Tiistaina aamulla tyttö valittaa käsikipua ja väsymystä. Kuumemittarissa on lukema 37, 1. Hoidossa tyttö ei jaksa leikkiä eikä hän oikein jaksa herätä päiväunilta. Kotiin tullessa kuumemittarinäyttää lukemaa 37, 1. Myöhemmin illalla lukemat ovat 37, 3-37, 7.

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä tyttö itkeskelee ja valittaa, että pää ja olkapää ovat kipeät. Lämpöä ei yöllä ole. Aamulla lämpöä on 37, 2 ja tyttö sanoo, että oikea käsi on kipeä. Torstaina 14.11 lämpöä on aamulla 37, 3 ja päivällä tyttö valittaa jalkojaan. Tässä kohdin muistiinpanoista on tauko, syystä jota en muista (Huonosti nukutut yöt vaativat veronsa). Sen kuitenkin muistan, että perjantaina 15.11 kävimme leikkitreffeillä ja siellä tyttö alun arastelun jälkeen leikki muiden mukana. Kotiin lähtiessä tuli ainut huono hetki, kun tyttö ei suostunut menemään turvaistuimeen. Lauantaina mummi ja pappa olivat lasten kanssa, kun olimme treffi-illan vietossa. Silloin kaikki olii sujunut hyvin.

Yleisfiilis Pronaxen kuurin loppuajasta on se, että tytöstä tuli liikunnallisempi ja rohkeampi kuin ikinä. Huomasin miettiväni, että onko tyttömme ikinä ollutkaan rauhallinen luonteeltaan. Ehkä hän on ollut vain kipeä. Lämpöily ei kuitenkaan kokonaan poistunut eikä oireilu, vaikkakaan loppuvaiheessa en enää huimauskohtauksia enkä virheasentokävelyä huomannut.

Sairauskertomus, osa 5

Lääkärissä tytön polvet ultrattiin ja labroja otettiin niin paljon, että näytteenottaja joutui tarkkaan laskemaan, kuinka paljon tytöstä voi verta ottaa ja riittääkö se kaikkiin tarvittaviin tutkimuksiin. Itkulta ei säästytty, mutta palkkioksi saadut tarrat nopeasti piristivät mielen. Ja jotenkin se laastari kyynärvarressa oli tytöstä vain niin hieno.

Lääkärissä sovittiin kahden viikon Pronaxen-kuurista, aamuin illoin 2,5 ml. Viikon tauon jälkeen kontrolli reumalääkärin ja fysioterapeutin luona. Hyvä suunnitelma. Aloitimme lääkityksen heti tuolloin maanantaina ja tiistaina tyttö meni hoitoon. Hoidossa hänen oli vaikea tulla alas tuolilta. Hoitaja myös sanoi, että tytön on yleensäkin vaikea tulla alas keinusta. Kotona tyttö on väsynyt ja kipristelee varpaitaan. Kävely sujui joko jalkaterät sisäänpäin tai varpaillaan.

Keskiviikkona 6.11 tyttö ei jaksa leikkiä muskarissa piirileikkiä. Kotona hän pyysi lääkettä ja sanoi, että oikeaan polveen sattuu. Illalla hän valitti kipua oikeassa lonkassa. Lonkat olivat kipeät myös torstaina aamulla. Tässä kohdin viimeistään huomasin, että vaikeata on tämän oirepäiväkirjan pitäminen. Lonkat on todettu "puhtaiksi" maanantaina, voivatko ne olla kipeät torstaina vai sanooko tyttö niin, koska maanantaina niitä tutkittiin. Kirjoitan asian kuitenkin ylös. Huolestuttaa myös, että huomaanko kaiken, mitä pitääkin. Mikä on oire, mikä uhmailua tai vauvailua.

Perjantaina meillä oli silmälääkäri. Oireetonta värikalvontulehdusta tytöltä ei onneksi löydetä. Päivä on muutenkin hyvä sillä vaikka tyttö yhdessä vaiheessa sanoikin, että polviin sattuu, päivän saldona on opittu hyppiminen. Siis ihan ilmaan asti. Meillä on tuota taitoa yritetty oppia ties kuinka kauan, mutta ei vain tuntunut irtoavan. Enpä arvannut, että syy oli jalkakivuissa, ei tytössä. Muutenkin lääkekuurin aikana tapahtui paljon liikunnallista kehitystä. Tyttö rupesi kävelemään käsillään (kottikärry kävelyä) ja pomppimaan polvillaan. Myöskin turvaistuimeen nousua tyttö rupesi taas harjoittelemaan.

Lauantaina kävimme vauvauinnissa ja kun pääsimme kotia, tytöllä oli lämpöä 37,4. Alkoi lämmön sakkaus 36,6-37,5. Uimassa käytiin kahden lääkärin luvalla ja tässä lopputulos. Lämpöily palasi heti. Tyttö oli tosi väsynyt ja itkuinen. Hän nukkui pitkät päiväunet olohuoneen sohvalla vaikka me muut puuhasimme vaikka mitä (minä siivosin ja soitin puhelun, poika jokelteli) ympärillä. Hereille tyttöä oli vaikea saada.

Sunnuntaina oli isänpäivä, joten minä suuntasin aamulla kuntosalille. Kun palasin kotia, mittasin tytöltä kuumeen, jota olikin yllättäen. Mittarissa seisoi lukema 38. Selvisi, että mies oli unohtanut antaa aamun Pronaxen annoksen. Annoimme lääkkeen ja kuume tippuikin lämpöilyn puolelle. Lämpöä oli koko päivän, mutta hyppely silti jatkui ja tyttö harjoitteli jopa yhdellä jalalla seisomista hetken. Illalla tyttö valitti taas lonkkakipua. Aamuinen kuumepiikki yhdessä vauvauinnin jälkeisen lämpöilyn kanssa aiheutti sen, että päätimme olla yhteydessä lastentautien poliklinikalle heti maanantai aamuna. Olimme huolissamme.

Sairauskertomus, osa 4

Torstaina oli lääkäriaika ja saimme lääkettä virtsatientulehdukseen. Tulehdusarvot olivat korkeat, B-La 36, B-Leuk 15,4 ja B-Neut 12,55, mutta viljelyn tulos oli viitannut flooraan virtsassa, ei varsinaiseen tulehdukseen. Minulle jäikin sellainen tunne, että kuuri saatiin lähinnä siksi, että kerroin pissaamisen olevan hankalaa, ei siksi, että tulehdusta varsinaisesti olisi ollut. Lääkäri lupasi laittaa lähetteen keskussairaalaan.

Torstaina tyttö valitteli, että sormen niveltä kutittaa. Lämpöä oli koko päivän. Saunan jälkeen tyttö piti kantaa ylös. Kun laskin hänet maahan, hän kipristeli kovasti jalkojaan ja ähisi. Tätä jatkui jonkin aikaa, kunnes hän lähti kävelemään. Kävely on vaivalloista, jalkaterät kääntyivät sisäänpäin.

Sellainen maininta tähän väliin, että yleisoireena tässä vaiheessa meillä oli, että tyttö nukkui huonosti yönsä. Tyttö käveli päivittäin ja monta kertaa päivässä varpaillaan tai jalkaterät sisäänpäin. Tyttö kompasteli paljon  ja häntä huimasi monesti.  Näitä en tässä oirepäiväkirjassani viihti kauhean montaa kertaa toistaa.

Perjantaina tyttö kipristeli varpaitaan ja kävely oli vaivalloista. Hän pyysi jalkahoitoa. Hampaiden pesu seisaaltaan ei onnistunut, kun varpaita piti kipristellä niin paljon. Sylissä hampaiden pesu onnistui. Lämpöä oli 37,3. Perjantaina tuli soitto myös lastentautien polilta. Lääkäri oli katsonut tytön lähetteen ja halusi tytön tutkimuksiin seuraavalla viikolla. Aika saatiin sovittua maanantaille. Helpotti huomattavasti, kun tuli tunne, että asia rupeaa selviämään.

Lauantaina (2.11) tyttö käveli varpaita kipristellen. Välillä tyttö käveli kantapäillään varpaita kipristellen. Kun kysyin, että sattuuko johonkin, tyttö vastasi, että jalkoihin. Saunasta lähtiessä tyttö ähisi ja, kun kysyin sattuuko johonkin, tyttö vastasi kyllä. Pyysin näyttämään minne. Tyttö näytti kädellään polven kohdille/polven taakse. Lämpöä tytöllä oli koko päivän. Samoin kuin sunnuntaina.

Maanantaina tytöllä oli lääkäri. Pituutta ei saatu kunnolla mitattua, koska tytön polvet eivät suoristuneet. Varmasti jännitykselläkin oli oma osansa tuossa. Epikriisissä lukee mm. näin

Nivelstatus yläraajoissa kunnossa.  Alaraajoissa nilkkatutkimusta aristelee. Selkeätä turvotusta nilkoissa ei kuitenkaan huomata.  Aavistuksen verran   jäykiltä nilkat vaikuttavat.  Polvissa polvien nivelten  liikelaajuus kunnossa. Inspektoiden ja palpoiden turvotus molemmissa polvissa lievästi vaikuttaisi olevan. Myöskin polvistatusta aristelee. Lonkkastatus kunnossa.

Pieni muutos olohuoneessa

Olohuoneessa olleet alkuperäiset tyynynpäälliset olivat jo "hieman" kärsineet, joten tuli aika etsiä uudet tyynynpäälliset. Täysin mieleisiä en löytänyt, mutta kun hinta ei kauhean paha ollut (6 tyynynpäällistä parilla kympillä) niin ostin Jyskistä sitten muutaman mustan tyynyn päällisen ja neljä hiekan väristä.

Tässä kuva olohuoneesta ennen

Verhot ovat Vallilan mallistosta ja samasta kankaasta oli myös muutama tyynynpäällinen tehty. Muutama tyyny oli ns. valmiiksi verhoiltuja. Verhot olen itse ommellut. Avun kera: anoppi toimi alkuvaiheessa henkisenä tukena ja äitini viimeisteli verhot eli ompeli verhot oikean pituiseksi.

 

 

Tässä kuva olohuoneesta jälkeen

 





Ihan kiva tuosta tuli olkoonkin, että nyt tuli sellainen fiilis, että peitotkin pitää vaihtaa. Mutta ehkä ei kuitenkaan vielä. Ovat vielä hyvässä kunnossa. Peittoja pitää kuitenkin aina olla, olen sellainen vilukissa ja tykkää tyttökin niillä leikkiä.

 

Mitä pidät muutoksesta?

Lisää lasten lauluja

Tyttö on ihan pienestä asti tykännyt Saku sammakko -laulusta. Keksin sitä ruveta laulamaan hänelle, kun isäni sattumalta valitsi nämä kolmea lelua Ikeasta. Ilmiselvät Saku Sammakko, Hillevi Hiiri ja Matias myyrä.








Saku Sammakko

Saku Sammakko kosiomatkallaan,
ahaa, ahaa.
Saku Sammakko kosiomatkallaan
hän lauleli kauniita laulujaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Hän Hillevi Hiiren tavatessaan
ahaa, ahaa.
Hän Hillevi Hiiren tavatessaan,
pyysi mukanaan tulemaan pappilaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Mikset kultasein kosinut aikanaan,
ahaa, ahaa.
Mikset kultasein kosinut aikanaan,
minut Matias Myyrälle naitetaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Sulle Matias sovi ei ollenkaan,
ahaa, ahaa.
Sulle Matias sovi ei ollenkaan,
sillä multaa on myyrällä varpaissaan
ahaa, ahaa, ahaa.

Mutta Hillevi Hiirestä huomataan,
ahaa, ahaa.
Mutta Hillevi Hiirestä huomataan,
että nainen on nainen aina vaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Häitä Hillevi Hiiren soitetaan,
ahaa, ahaa.
Häitä Hillevi Hiiren soitetaan,
on Hepokatti Heikki nyt sulhasenaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Ei kelvannut Saku, ei Matiaskaan,
ahaa, ahaa.
Ei kelvannut Saku, ei Matiaskaan,
sillä Heikki se soitteli viulullaan,
ahaa, ahaa, ahaa.

Saku Sammakko ei enää huomaakaan,
ahaa, ahaa.
Saku Sammakko ei enää huomaakaan,
että multaa on myyrällä varpaissaan,
ahaa, ahaa, ahaa.


Popsi popsi porkkanaa

Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa.
Nami nami nami nami porkkanaa, hampaita se vahvistaa.
Haukkaa, haukkaa hedelmää, omenaa tai päärynää.
Nami nami nami nami hedelmää, omenaa tai päärynää.
Maista, maista mansikkaa, sitä ei voi vastustaa.
Nami nami nami nami mansikkaa, sitä ei voi vastustaa.
Popsi, popsi porkkanaa, maista, maista mansikkaa.
Haukkaa, haukkaa hedelmää, vitamiinit sulle jää.

(Sanat http://www.jalam.org/lastenlauluja.htm)




Metrolla mummolaan

Limpsin lampsin
jalkapatikalla,
patikalla joo.
Köröttelen köröttelen
kympin ratikalla,
ratikalla joo.
Soitan kelloa
painan nappia
tällä pysäkillä pois,
liukuportaita metroon
ja metrolla mummolaan!

(Sanat http://www.vauva.fi/keskustelu/1289166/ketju/metrolla_mummolaan_sanat)


Aakkoslaulu

A B C D E F G
H I J K L M N
O P Q R S T U
V X Y Z Å Ä Ö
Aakkoset näin opitaan, lauletaanko uudestaan

(Sanat http://www.meidanperhe.fi/keskustelu/6098/ketju/miten_se_aakkoslaulu_menee_)

Date night

Meillä oli miehen kanssa eilen date night. Mukava ilta, ei mitään niin kuin elokuvaesikuvansa.

Ilta alkoi sillä, että veimme kaksi pussillista rikkinäisiä tai värjääntyneitä vaatteita H&M:lle. Yllättävän paljon niitä oli kertynyt. Omastakin takaa, mutta osa vaatteista oli rikki jo meille tullessaan. Kierrätyksen huono puoli, kavereilta saadut vaatepussit ovat sisältäneet sekä ehjiä että rikkinäisiä vaatteita. Aiemmin ei toki ole ollut roskiksen lisäksi paikkaa, mihin rikkinäisiä vaatteita olisi voinut viedä. Mutta nyt on. Muutamasta blogista luin H&M:n hienosta eleestä, mutta ajattelin, että koskee varmasti vain pääkaupunkiseutua. Mutta sitten luin paikallisesta lehdestä, että meidän ison kylän H&M ottaa myös vaatteita vastaan. Iloinen yllätys oli, että yhdestä pussista sai yhden -15% alennuskupongin. 2 pussia saa viedä kerralla.

Ilta jatkui ruualla Classic American Dinerissa. Oltiin etukäteen kuultu, että palvelu olisi hidasta ja, että aikaa kannattaisi ruokailuun varata. Meidän kokemus oli kuitenkin eri. Kun pöytään päästiin, heti tuli tarjoilija paikalle, joka kertoi, että keittiön viive on 45 minuuttia, haluammeko silti jäädä. Sali, kahdessa kerroksessa, oli täynnä, joten viive ei ollut mielestämme paha. Ja se sopi aikatauluumme. Alkuruuat saatiin noin kymmenessä minuutissa, joten niitä popsittiin ruokaa odotellessa ja juteltiin. Palvelu pelasi, juomatilanne tsekattiin monesti ja laskukin saatiin, kun se haluttiin, viivytyksettä. Ruokakin oli hyvää ja sitä oli paljon. Molemmilta jäi lautasen reunalle jotakin, ei vaan mahtunut kaikki mahaan.

Date night päättyi elokuvateatteriin. Käytiin katsomassa Gravity 3D:nä. Oli ihan hyvä leffa ja ensimmäinen katsomani 3D leffa. Olihan se ihan hauskaa, kun sai avaruusromua silmilleen. Teki mieli kovasti ottaa avaruusromusta kiinni, mutta maltoin :)

Elokuvan jälkeen suuntasimme kotia kohti. Anoppi oli pärjännyt lasten kanssa hyvin, mutta taidettiin silti olla tervetulleita kotiin.

Sairauskertomus, osa 3

Oli hieman puulla päähän lyöty olo, kun fysioterapiasta kotiin päästiin. Mutta valitettavasti iskuja tuli lisääkin. Saman viikon lauantaina kävimme vauvauinnissa. Poika sukelteli innoissaan ja tyttö kahlasi allasta ympäriinsä. Veden pelko oli selvästi vähentynyt. Kotimatkalla molemmat nukahtivat ja pysähdyimme rautakaupassa ja appivanhemmilla. Kotipihaan kuin päästiin alkoi tapahtumaan. Tyttö oli herätessään kankea, itkuinen eikä suostunut kävelemään tai ulkovaatteita riisumaan. Pystyssä hän ei pysynyt vaan rojahti eteisen lattialle. Tyttö valitti rintakipua. Kannoin hänet yläkertaan ja mittasin kuumeen. Siinä vaiheessa mittari näytti lukemaa 38,5, päivän aikana lukemat vaihtelivat 37,3 ja 39,5 välillä. Kuume olisi siis sakkaavaa ja kuumepiikkejä oli. Tyttö nukkui melkein koko päivän. Puoli neljän maissa kuumetta tai lämpöä ei enää ollut, mutta tätä kesti vain hetken.

Tyttö piristyi alkuillasta vaikka kuumetta olikin 37,3-38,6. Pissa oli vaaleanpunaista, mutta emme siitä olleet varsinaisesti huolissamme, koska tyttö oli päivän aikana juonut vain marja-aroniamehua ja syönyt vain mansikoita. Soitin kuitenkin päivystykseen ja siellä oltiin samaa mieltä. Nesteytyksestä muistuttivat ja olivat kanssani samaa mieltä siitä, että tytön reumaepäilyä onkin tutkittava hieman nopeammalla aikataululla kuin alunperin oli suunniteltu. Yöksi annoimme tytölle buranaa ja tyttö nukkuikin koko yön vaikka olikin välillä vähän levoton. Seitsemän maissa hän heräsi itkien, kuumetta oli 38,8. Uuden buranan voimin tyttö nukkui puoli kymppiin ja oli kuin uusi tyttö.

Sunnuntaina aamupäivän aikana tytöllä oli kuumetta 36,6-38,1. Tyttö oli niin reipas, että jos edeltävä päivä ei olisi ollut mielessä, en olisi kuumetta edes mitannut. Anoppikin, joka on sairaanhoitaja, ihmetteli, kuinka pirteä tyttö on, vaikka kuumetta on paljon. Iltapäivällä kuumetta oli 39,0 korkeimmillaan, mutta sitäkään ei tytöstä huomannut. Illalla lämpömittari näytti lukemia 36,8-38,1. Sakkaavaa kuumetta oli siis koko päivän.

Maanantai aamuna tytöllä oli klo 5.30 kuumetta 39,5. JA hetken päästä 37 ja risat. Annoimme kuitenkin buranaa, mikä laski kuumetta. Päivällä kuumetta oli 37,4-38,6. Tyttö valitteli kipua sormissa. Tässä vaiheessa olimme siinä ajatuksessa, että tytöllä on lastenreuman aiheuttamia kuumepiikkejä, mutta käynti terveyskeskuksessa hieman sekoitti ajatuksia. Lääkärin mielestä tytöllä ei ollut "reumaattia oireita". Varpaillaan kävely oli hänen mielestään normaalia. Tytöstä otettiin iso kasa verinäytteitä ja pissanäytteitä varten saimme purkit myös. Tässä vaiheessa huoli oli kova, kun lastenreuma ei oireita selittänytkään. Soittoajan saimme keskiviikolle.

Tiistaina 29.10 klo 5.30-7.45 välisenä aikana tytön kuume vaihteli välillä 37,9-39,9. Tyttö oli itkuinen ja ärtyisä eikä antanut koskea jalkoihin saatika niitä taivutella. Päivällä kuumetta oli 38-38,8, Illalla 37,5. Tyttö valitteli sormiaan eikä saanut tarraa irti arkista. Illalla kävimme päivystyksessä, kun tyttö valitteli niskaansa eikä antanut siihen koskea. Tässä vaiheessa epäilimme tietenkin aivokalvontulehdusta, mikä onneksi oli väärä hälytys. Ilmeisesti joku hetkellinen lihaskramppi. Lääkäri päivystyksessä oli myös sitä mieltä, että tytöllä ei ole mitään lastenreumaa tukevia oireita. Harmitti ihan vietävästi. Tyttö lämpeni tähän lääkäriin tosi hitaasti ja teimme jo melkein lähtöä, kun tyttö itse ehdotti, että jos lääkäri katsoisi hänen jalkojaan. Nilkkoihin sattui selvästi taivuteltaessa, mutta tästä lääkäri ei ollut moksiskaan ja polvissa ei hänen mukaansa ollut turvotusta.

Keskiviikkona tytön kuume sakkasi välillä 37,1-39,1. Soittoajalla selvisi, että pissanäyte on lähtenyt viljelyyn yhden markkerin takia. Lääkäri halusi nähdä meidät seuraavana päivänä ja sanoi, että hän tulee tekemään lähetteen keskussairaalaan niveloireiden ja kuumeilun takia. Olin hieman, että täh? Olin ennen puhelua päättänyt vaatia lähetettä. Oireet mielestäni puolsivat sitä, ja jotenkin vallalla oli tunne, että fysioterapeutti, joka on 16 vuotta hoitanut lastenreumapotilaita tietää enemmän aiheesta kuin yleislääkäri. Sen verran harvinaisesta taudista kuitenkin on kyse. Mutta eipähän tarvinut vaatia. Koko päivän sitten tarkkailimme tytön pissaamista ja illalla tytön pissaaminen olikin sitten hankalaa. Sitä en sitten tiedä, että sattuiko pissaaminen oikeasti vai ärsyttikö kyttääminen.

No nyt minun täytyy taas mennä. Palaan asiaan.

Mietteitä Evoniasta

Niin  tuossa taannoin päädyin kokeilemaan  Evonia hiusten tehoravinnetta.

Evonian sanotaan edistävän hiusten kasvua ja antavan kasvuvoimaa hiusjuurille. Evonian sanotaan myös sisältävän vahvojen hiusten rakentumiseen tarvittavia ravintoaineita, joiden avulla hiussolut muodostuvat mahdollisimman laadukkaiksi ja säilyttävät elinvoimansa pitkään.

Minulle kaveri mainosti lisäksi, että tukasta tulee silkkisen ja hyvinvoivan näköinen. Nyt on sitten yksi paketti syöty ja täytyy sanoa, että tukka tuntuu silkkisemmältä. Mutta eipä tukka minusta paremmalta näytä. Tukka on karhean näköinen edelleen vaikkei enää siltä tunnukaan. Tukkaa mulla on aina ollut enemmän kuin laki sallii enkä nyt varsinaisesti koe, että sitä olisi tullut normaalia enemmän lisää. Mikä on tietysti minun kohdalla ihan hyvä asia. Tukka kihartuu taas kovasti, mutta tämä voi johtua jo ihan siitä, että senttejä lähti tukasta pois se parikymmentä ja risat. En tiedä, tulenko uutta pakkausta ostamaan. Ei täysin turha kokeilu, mutta ei nyt ihan vakuuttanutkaan.

Oletko sinä kokeillut Evoniaa?

Meillä tykätään musiikista

Meillä tykätään kovasti musiikista. Tyttö on kova laulamaan ja poikakin tuntuu musiikista tykkäävän. Mieskin on joitakin lastenlauluja jo oppinut. Viime yönä sain idean kerätä suosikkilaulujen sanat tähän blogiin. Eipähän tarvitse erikseen googletella samoja sivuja tai pitää kännyssä pitkää suosikkilistaa. Mutta tässä nyt muutamat laulun sanat

Meksikon pikajuna

1. Pikajuna Meksikon halki kiitää, yö jo on, valokeilat lakaisevat rataa kiiltävää. Haukku kuuluu kojootin, häipyy meluun veturin, Sierra Madren takaa kuu kuin juusto möllöttää. Ensi luokan vaunussa uninen on tunnelma. Matkustajat, miehet, naiset, kaikki torkkuvat. Silloin vauhti hiljenee ja melkein pysähtyy missä lienee pysähdyksen syy?

2. Jarrut pyöriin kirskahtaa, vaunun ovi aukeaa, sisään syöksyy kaksi miestä mustanpuhuvaa. Pikku-Pete, Iso-Pat - gangstereita molemmat - kumpainenkin suurta reikärautaa heiluttaa. "Kädet ylös, gentlemen!", huutaa käskyn terävän Iso-Pat ja pari kertaa kattoon laukaisee. "Viisainta kun jokainen nyt lompsan aukaisee - kuula sille, joka kenkkuilee!"

3. Vastustaa ei kukaan voi - Pikku-Pete vartioi, Iso-Pat kun evakuoi sormin tottunein sormukset ja kukkarot, medaljongit, lompakot. Matkalaukut rosvo myöskin tutkii yksin tein. Mitään uhreille ei jää, saalis toiveet ylittää - Pikku-Pete hohotelee kohti kurkkuaan. "Miehet lyödään tainnoksiin, mut naiset viedään pois! Lempimättä nyt en olla vois."

4. Jymisevä nauru soi, Iso-Pat nyt aprikoi kumppaniinsa sanoja ja kohta murahtaa: "Okay, niinpä tehdäänkin, saamme kelpo haaremin - viedään likat piiloluolaan Sierra Madren taa." Silloin vaunun loukosta, herrasmiesten joukosta hidalgo nyt esiin astuu, sanoo: "Senores! Meille tehkää mitä vain, mut naiset säästäkää - muuten teistä kehno muisto jää!"

5. Seuraa hetken hiljaisuus, ehdotus on outo, uus - haa, nyt naisten parvessakin syntyy kohinaa. Vanhapiika muuan, kas, viisikymmenvuotias, vaatii puheenvuoroa ja heti sen myös saa. Silmät vihaa leimuten, tasajalkaa hyppien hidalgolle kiukkuaan hän ryhtyy purkamaan: "Mitäs herra suutaan soittelee ja hääräilee - tehdään niin kuin rosvot määräilee!"

6. vanhapiika hypähtää, Patin kaulaan siihen jää,  vaikka iso rosvo koittaa häätää häntä pois,  nainen lemmenkipeä muiskuissaan on ripeä  eikä Patin vastustelu niitä estää vois  hohottelee Peten suu, kaveri kun hermostuu,  vanhanpiian kuiskiessa "Darling, I love you!"  matkustaja tuijottavat silmät selällään  kuinka kaikki oikein päättyykään

7. kauhuissaan on Iso-Pat, ikäneidon suudelmat  tulisia ovat, niissä hehkuu lemmenlies  kiljuu rosvo "kuulkaas Miss, minä olen naimisis'  ja on neljä lastakin, en ole vapaa mies,  kaverini kihlatkaa, siitä kelpo miehen saa"  puhe tämä Pikku-Peten posket kalventaa,  junavaunun ovesta hän säntää pakoon jees  muttei pääse metriäkään ees

8. ikäneito hyljännyt, äskeisen on yljän nyt,  pikkuruista Peteä hän halaa, suutelee  vapauden takaisin, Iso-Pat saa tietenkin,  vuorostansa apua jo Pete huutelee  vannoo, että myöskin hän, naimiskaupan pätevän  solmi ja on lapsiakin vissiin seitsemän  ehkäpä on kahdeksankin, laskutaidollaan
kun ei Pete pysty loistamaan

 9. itkuun vääntyy neidon suu, nyt hän vasta kimmastuu  Peten leukaan täräyttää suoran oikean
untenmailla otsa hies' siinä uinuu pikkumies  Iso-Pat nyt huomaa vaaran häntä uhkaavan  ehdi ei hän aseeseen, tarttua hän uudelleen   vanhanpiian nyrkki puhuu - vaikka tuhanteen  tuomari nyt laskea kai lukujansa sais,  ennen kuin Pat siitä virkoais

(sanat http://keskustelu.suomi24.fi/node/206741)



Autolla ajetaan varovarovasti

Autolla ajetaan varovarovasti ettei kaatuisi kallis lasti, suoraa tietä ja suoraa tietä, mäkiä on matkan varrella. Pois lapset alta, tie näyttää kapealta! Mittari näyttää kahdeksaakymppiä, jarrut on epäkunnossa!

Viisi vauhtiveikkoa

Viisi vauhtiveikkoa aikoo matkustaa. Asettuvat pientareelle, käyvät liftaamaan. Tuolta tulee auto, jolla matka taittuisi. Kaikki huutaa: SEIS! Auto ohi pyyhkäisi. Ja Peukku luovutti.

Neljä vauhtiveikkoa aikoo matkustaa.  Asettuvat pientareelle, käyvät liftaamaan. Tuolta tulee auto, jolla matka taittuisi. Kaikki huutaa: SEIS! Auto ohi pyyhkäisi. Suomensotti luovutti.

Kolme vauhtiveikkoa aikoo matkustaa. Asettuvat pientareelle, käyvät liftaamaan. Tuolta tulee auto, jolla matka taittuisi. Kaikki huutaa: SEIS! Auto ohi pyyhkäisi. Oltermanni luovutti.

Kaksi vauhtiveikkoa aikoo matkustaa. Asettuvat pientareelle, käyvät liftaamaan. Tuolta tulee auto, jolla matka taittuisi. Molemmat huutaa: SEIS! Auto ohi pyyhkäisi. Kultaralli luovutti.

Yksi vauhtiveikko aikoo matkustaa. Asettuupa pientareelle, käy jo liftaamaan. Tuolta tulee auto, jolla matka taittuisi. Hänkin huutaa: SEIS! Auto ohi pyyhkäisi. Pikkurilli luovutti.

Viisi vauhtiveikkoa käyvät nukkumaan. Koko jengi väsynyt kai on jo liftaamaan. Äiti tulee kammariin ja heidät peittelee. Päitä vähän silittää ja suukot jakelee:

Ensin Peukulle, SMACK! Suomensotille, SMACK! Oltermannille, SMACK! Kultarallille, SMACK!
ja Pikkurillille kaks, SMACK SMACK!

(sanat http://harakanpojalta.blogspot.fi/2010/07/auto-laulut.html)


Muotilaulu
;Minä menin ostoksille, menin hanskapuotiin.;
;Ostin taputusta, se oli tullut muotiin;

;Minä menin ostoksille, menin kenkäpuotiin.;
;Ostin tömistystä, se oli tullut muotiin;
 

;Minä menin ostoksille, menin hattupuotiin.;
;Ostin nyökytystä, se oli tullut muotiin;

;Minä menin ostoksille, menin karkkipuotiin;
;Ostin maiskutusta, se oli tullut muotiin;


(sanat http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/1947291-menin-hanska-puotiin-ostin-taputuksia-ne-oli-tullut-muotiin-mika-laulu/)

Uu onni konni

Uu onni konni saa uu onni.
Uu onni konni saa uu onni.
Vaa vaa vaa pikkadaijaijaa-a.
Vaa vaa vaa pikkadaijaijaa-a.
Uuvi, uuvi, uuvi pikitsi.

Leipuri hiiva

Työnnän pullat uunihin. Vedän valmiit takaisin. Näin piipusta kun savu kohoaa. Leipuri hiiva, hän asuu kumputiellä. Hän pullat, kaakut leipoo siellä. Näin piipusta kun savu kohoaa.

(Sanat http://ohjelma.partio.fi/index.php?title=1.5.5._Leikit)

 

Tykätäänkö teillä musiikista?

 

Mainosta pukkaa

Mamma rimpuilee blogissa on käynnissä arvonta. Kannattaa käydä tsekkaamassa, ihan jo siksi, että postauksessa kerrotaan tyypistä, jolla asenne on kohdillaan eli Pekka Hyysalosta. Mieletön taistelu tyypillä takana. Ja edessä. Tätä asennetta voit tukea ostamalla jotain Pekan FightBack nettikaupasta.

Sairauskertomus, osa 2

Ja tässä jatkoa edeltävään postaukseen. Osaa 1 myös hieman päivitetty.

Tarkkailua ei tarvinnut kauan tehdä, sillä melko pian eräänä perjantai-iltana tyttö selvästi ontui ja itki kipua kävellessään. Soitin heti kuin mahdollista neuvolaan ja sainkin luvan soittaa fysioterapeutille. Aika järjestyi kohtuu nopeasti kahden viikon päähän. Fysioterapiakäyntiä edeltävänä päivänä olimme muskarissa ja siellä tytölle tuli jälleen ihmeellinen kuumepiikki. Kuumemittarilla tätä ei ole varmennettu, mutta otsa oli hetken aikaa tulikuuma. En heti tajunnut, mitä tapahtuu, kun tyttö ei reippaan alun jälkeen enää tehnyt oikein mitään kunnolla. Ja sitten hän väsähti yhden leikin aikana syliini. Pois kun olisi pitänyt lähteä, tyttö valahti lattialle. Luulin, että hän uhmailee, mutta kun jatkoin lähdön tekoa ja tyttö purskahti itkuun, tajusin, että nyt on joku oikeasti vialla. Ja otsa oli tosiaan tulikuuma. Kotiin kun päästiin, kuumetta ei enää ollut ja tyttö kirmasi menemään, minkä kerkisi.

24.10 meillä oli sitten tosiaan se fysisaika. Melkoinen järkytys oli, kun kuvittelin, että saamme jumppaohjeita ja puhumme tukikengistä tai jalan teippauksista, mutta saankin kuulla, että tytön kohdalla on syytä epäillä lastenreumaa. Epäily syntyi siitä, että tyttö ei kivun takia antanut taivuttaa nilkkojaan ja polvet vaikuttivat turvonneilta. Jalkaterien asentovirheet kävellessä, väärä juoksutapa ja kuumepiikit olivat myös epäilyn taustalla. Yllättävin oireeksi katsottu asia oli tytön tapa kävellä varpaillaan pitkiäkin jaksoja. Asento kuulemma vähentää kipua nilkkoihin.

Sellainen pommi. Jatkosta sovittiin seuraavaa
* yhteys lääkäriin verikokeita varten
* oirepäiväkirjan pito
* kylmähoito nilkoille ja polville
* seuraava käynti

Fysioterapeutti painotti, että kyse on vasta epäilystä. Kyse voi olla myös siitä, että aikaisemmin kärsitty korvatulehdus on levittänyt tulehdusta myös muualle kroppaan. Hän myös  painotti sitä, että jos kyse on lastenreumasta, on sairaus löydetty ajoissa. Tautihan voi levitä jokaiseen niveleen, tytöllä se olisi vasta kahdessa nivelessä. Laiha lohtu.

Lisää seuraavassa osassa

Sairauskertomus, osa 1

Nimettäköön tämä teksti nyt näin. Vielä on auki, miten juttu etenee, joten se puoltaa tuota nineä. Todennäköisesti en myöskään ehdi kaikkea tapahtunutta kirjoittamaan, joten senkin takia osa 1.

En tiedä, mistä kaikki alkoi, mutta jostain on aloitettava. Kertomuksesta ei tule tarkka siksikään, että suurin osa tapahtumista ajoittuu ajanjaksoihin, joilta muistikuvat ovat väsymyksen takia huonot. Mutta siis asiaan. Tyttö kärsi korvatulehduskierteestä keväällä 2012 ja korvien putkitus tehtiin elokuun alussa 2012. Pari viikkoa putkituksen jälkeen tyttö oppi kävelemään. (Tasapaino ei ollut päässyt kehittymään kierteestä johtuen). Jossain vaiheessa syksyllä / alkutalvella kiinnitimme huomiota siihen, että tyttö käveli jalkaterät sisäänpäin, oikea jalkaterä vähän, vasen enemmän. Kaksivuotisneuvolassa asiasta mainitsin ja siellä asian sanottiin olevan ihan normaalia ja neuvottiin sanallisesti korjaamaan kävelyä. Näin teimme. Tuli kevät ja kesä, poika syntyi. Tyttö käveli edelleen jalkaterät sisäänpäin. Mielestäni jopa hieman enemmän, korjauspyyntöihini hän ei oikein reagoinnut. Ajattelin sen johtuvan meneillään olevasta uhma-vauvailukaudesta. Tyttö mainitsi joinakin kertoina kivusta, mutta sellaisissa tilanteissa, että ajattelimme sen olevan matkimista. Minä valitin selkääni ja mies mm. sählyssä kipeytynyttä jalkaa ja raksahommissa kipeytynyttä selkää. Sovimme, että emme enää valita kipuja tytön nähden. Tytön kipu ei myöskään ikinä yksilöitynyt mihinkään tiettyyn kohtaan, ehkä siksi, ettemme asiasta kovasti kysyneetkään.

Sitten tuli syksy ja tyttö aloitti hoidossa. Uhma ja vauvaillu jatkui, samoin jalkaterät sisäänpäin kävely. Jossain vaiheessa olimme myös huomanneet, että juostessa tytön vasen jalka jättää tekemättä juoksuliikkeen, jalka siirtyy eteenpäin sivun kautta, Charlie Chaplin tyyliin.  Tytöllä oli joitakin muutaman hetken kestäviä kuumepiikkejä, mitä emme ymmärtäneet. Ihan kuin hän olisi riskannut itselleen kuumeen hetkeksi. Kuumemittariakin epäilimme, mutta lukemat olivat järkevät kaikilla muilla paitsi tytöllä. Hoidossa hoitotäti otti puheeksi kävelyn, sanoi, että oli unohtanut ottaa kävelyn puheeksi jo keväällä.. Kerroin, että neuvolan mielestä tilanne on normaali, mutta että olin aikeissa ottaa asian puheeksi uudelleen, koska asia minua vaivasi. Hoitotätinkin mielestä asiasta kannattaisi uudelleen mainita, sillä hänen mielestään muut lapset eivät kävele kuten tyttömme.

Tuli seuraava pojan neuvola ja otin asian uudestaan puheeksi. Neuvolassa sanottiin, että joillain lapsilla nivelet ovat tiukat ja silloin saattaa olla paikallaan käynti fysioterapeutin luona tarkistuksen ja jumppaohjeiden takia. Lisäksi neuvolatäti kysyi kompuroiko tyttömme. Vastasin, että kyllä, mielestäni paljon, mutta en osaa sanoa, kompuroiko enemmän kuin muut. (Myöhemmin kysyin tätä hoitotätiltä, hänen mielestään tyttö kompuroi enemmän kuin muut lapset). Sovimme, että voin tuoda tytön näytille neuvolaan pojan neuvolakäynnin yhteydessä, jolloin tilanne voidaan tarkistaa. Sovimme myös, että rupean tarkkailemaan tilannetta, erityishuomio kompuroinnissa. Fysioterapeutin lähetteeseen voitaisiin sitten mainita tilanteita, missä tyttö kompuroi.

Näin päättyi osa 1. Alkaa nukutuspuuhat tässä taloudessa. Palataan asiaan osassa 2.

Nenän kaivamisesta

Meidän tytöllä oli flunssa muistaakseni keväällä / alkukesästä ja silloin hän oppi kammottavan tavan eli nenän kaivamisen. Isoin elkein, joka paikassa. Ja sormi tietenkin löysi aina tiensä nenästä suuhun. Kieltämisellä ei tietenkään ollut mitään vaikutusta tai jos olikin niin tyttö vain kaivoi nenäänsä vielä enemmän.

Tytön mummi ja täti keksivät jossain vaiheessa pelotella tyttöä siitä, että nenästä tulee töpselinenä, jos sitä (liikaa) kaivelee. Tämä rupesi tyttöä jo hieman mietityttämään (ihanan turhamaista jo noin pienenä), mutta emme onnistuneet löytämään  googlella tarpeeksi pelottavaa kuvaa. Asia jäi siis vähän niin kuin kesken. Jatkoin töpselinenästä puhumisesta ja tyttö sitä hieman mietti, mutta jatkoi nenän kaivamista.

Eilen katsoin sattumalta paikallisuutisten uusintoja enkä muista, minkä maakunnan uutisista oli kyse, mutta he näyttivät kuitenkin pätkän Viivi ja Wagner näytelmän harjoituksista. Ja Wagnerilla oli mitä huvittavin töpselinenä. Googlesta löysinkin oheisen sivun / kuvan. Näytin sitä tytölle ja kerroin, että tuollaisen hän saa, jos jatkaa nenänsä kaivamista. Tyttö sanoi, ettei hän tuollaista halua ja lopetti nenänsä kaivamisen. Pari kertaa olen joutunut kuvan näyttämään tämänkin jälkeen ja vastaus on ollut aina sama. Huomattavasti vähemmän tyttö on kuitenkin nenäänsä nyt kaivanut. Mielenkiinnolla seuraan tilannetta.

Miten sinä olet päässyt lasten "ei niin kivoista tavoista" eroon?

Joskus kannattaa avata suunsa

Puhuin vanhemmilleni, että olemme miettineet uuden, isomman sängyn ostamista. Kävi ilmi, että heillä on parvella 180x210 sänky, mikä on heidän mielestään sinne liian iso. Vie siis liikaa tilaa. Meidän sänky olisi heille sopivampi, joten sovimme vaihtokaupoista. Nyt tarvitsee vain metsästää uusi petauspatja ja uudet sängyn jalat. Sängystä oli nimittäin jalkoja hieman lyhennetty, jotta se mahtui parvelle. Ja tietenkin isompia aluslakanoita nyt tarvimme.

Hieman tuossa googlasin ja näyttäisi siltä, että suuntaamme ainakin Askoon ja Maskuun testaamaan petauspatjoja. 15 cm korkea petauspatja olisi ihana, mutta ehkä emme kuitenkaan niin paljon rahaa tuhlaa. 7cm korkea petauspatja on siten hakusassa.

Odottavin mielin :)

Sokeria - Kääretorttu ja Daim-suklaamuffinssit

Meillä on tyttö ollut sairas lauantaista lähtien ja päivät ovat menneet vähän sumuisissa fiiliksissä. Piristystä on saatu sokerista. Tässä muutama helppo resepti, minkä löysin.

Kääretortun reseptin löysin, kun googletin, mitä voi leipoa ilman voita. Extempore leipomista varten kun ei ihan kaikkia perustarpeita ollut kaapissa. En ole aikoihin tehnyt kääretorttua, todennäköisesti viimeksi yläasteella kotitaloustunnilla. Ihan ok näköisen tekeleen sain kuitenkin aikaiseksi ja ilmeisesti oli hyvääkin, sillä aika nopeasti lautanen tyhjeni. Täytteenä kääretortussa oli mansikkaa, mitkä menivät soseeksi Smooth Shopperilla tosi nopeasti, vaikka hieman jäisiä olivatkin. Taikinaan olin lisäksi laittanut 3 ruokalusikallista kaakaota.

Daim-suklaamuffinssien ohjeen löysin, kun googletin ohjetta suklaamuffinsseille. Idea muffinssien tekoon tuli tytön labrakokeen aikana. Tyttö olisi voinut valita ison Nalle Puh &Tikru tarran, mutta hän valitsikin pienen tarran, missä oli kuva cup cakesta. Sellaisia en ajatellut kuorutteineen tehdä, mutta muffinssit on helppo valmistaa. Lupasinkin sitten tytölle, että leivotaan yhdessä hyvin menneen labrakäynnin kunniaksi. Ei kun miehelle viestiä ostoslistasta ja leipomaan.

Taikinan tein maidosta ja suklaan raastoin Minimyllyllä helposti ja kätevästi.  Suklaapalat laitoin vuokien pohjalle, jotta sain ne hiukan sulamaan. Muffinsseista tuli todella hyviä. Nam!

Arvonta Rauharentolassa

Rauharentolassa on arvonta. Kannattaa osallistua, sillä voit voittaa palan mustaa saippuaa. En aikaisemmin tuommoisesta ollut kuullutkaan, mutta vaikutti mielenkiintoiselta ja tarpeelliselta tuotteelta.

Elämän yllätykset

Minä olen kova suunnittelemaan. Suunnittelu on lempipuuhaani. Nytkin minulla oli hyvissä ajoin suunniteltuna päivä, jolloin palaisin töihin ja iso lista asioita, mitkä aioin hoitaa kuntoon kotona ollessani. Mutta niinpä vain elämä yllätti minut taas. Esimieheni nimittäin soitti ja kertoi hänen esimiehensä jääneen pois töistä toistaiseksi. Ja, että hänestä oli tullut tämän sijainen. Enää oli auki se, kuka sijaistaisi esimiestäni ja esimies kysyikin, tiedänkö ketään, ketä kiinnostaisi. No minua tietenkin. Ensin kirosin ajoituksen mahdottomuutta, mutta pian tajusin, että eihän asia olisi lainkaan mahdoton. Ja siitä alkoikin armoton suunnittelu ja asioiden järjestely miehen kanssa.

Puhelinkeskustelusta on nyt tasan kaksi viikkoa ja joitakin asioita on vielä auki, mutta varmaa nyt on, että 2.1.2014 minä palaan töihin ja mies jää kotiin lasten kanssa huhtikuun ensimmäiseen päivään asti. Kyllähän asian tiimoilta on surutyötä joutunut tekemään, mutta tilaisuus on kuitenkin liian hyvä hukattavaksi. Lapsista en ole huolissani, kyllä mies homman hoitaa. Jos ei muuten, niin anopin avustuksella sitten.

Tästä kaikesta seurasi se, että 6 kuukauden täysimetystä ei tulla tässä perheessä näkemään nyttenkään. Poika sai ensimmäisen annoksen soseita ja tuntui olevan asiasta ihan innoissaan vaikkei nielemistä vielä oikein osannutkaan. Huvittavinta tässä ensimmäisessä ruokailussa oli se, että hetki sen jälkeen pojalle puhkesi ensimmäinen hammas. Hyvin ajoitettu :)

Kuinka teillä on ensimmäinen hammas puhjennut?0

Hankalaa

Ei ole helppoa tämän blogin kirjoittaminen. On vaikea löytää ajankohta, jolloin voisi vain keskittyä kirjoittamiseen. Siihen osasin varautuakin. Yllätys oli, että tekniikka tuo myös omat vaikeutensa asiaan. Esim. nyt kirjoitan Notella ja jostain syystä Blogger sovelluksessa Note ei osaa pisteen jälkeen aloittaa isolla kirjaimella. Facebookissa tämä onnistuu. Sormella naputtelua/kirjoittamista en myöskään vielä oikein hanskaa. Kirjoitusvirheiden korjaaminen on hankalaa eikä tyhjiä rivejäkään sina saa sinne minne haluaa. Ärsyttävintä kuitenkin on, ettei kuvien lataaminen onnistu lainkaan.

 Valitus jatkuu. Pöytäkoneella en ole pitkään aikaan saanut blogiani auki. Blogger sovelluksen saan auki, mutta itse blogi ei aukea vaikka kuinka esim. sivuja googlaan. Kännyllä ja Notella blogini saan kuitenkin auki, joten mahdollisesti blogini joillekin aukeaa. Kuvien lataaminenkin on ruvennut tökkimään.

No joo.. ne jotka minut tietää, tietävät, etten periksi anna helpolla. Joten eikun eteenpäin sanoi mummo lumessa. Mutta hei, onko jollakin ideoita kuinka näistä teknisistä ongelmista pääsisin eroon? Niin ja, kommentit on tervetulleita aiheesta kuin aiheesta, mutta erityisesti nyt kiinnostaa se, että näkyykö tää mun blogi?

Ostoslistalla...

Kun on kyse lapsiperheestä, joka rakentaa omakotitaloa, ostoslistalla on paljon asioita, mitä pitäisi pikku hiljaa hankkia rahatilanteen niin suodessa. Ja tietenkin tärkeysjärjestyksessä. Aiemmin pidin erilaisia paperisia muistilistoja, jotka sitten hukkuivat. Muistiini en enää luota, joten olen ihan tyytyväinen, että voin nyt blogissani pitää haaveitamme /tarpeitamme ylhäällä. Mielelläni otan myös vinkkejä vastaan. Todennäköisesti tulen varsinkin isompia hankintoja täällä pohtimaan.

Viime kauppareissulla Prismassa löytyi tytölle tyyny ja peitto. Hintakaan ei ollut paha, vain 20€ yhteensä. Olivat Extra mallistoa, mutta ei 2,5 vuotiaan peiton mitenkään ihmeellinen pidä ollakaan. Todennäköisyys sille, että peitto ja tyyny joutuvat jonkinlaisen eritteen käsittelyyn on kuitenkin suuri. Olkoonkin, ettei tytölle ole vielä kertaakaan käynyt vahinko, kun hän on nukkunut ilman vaippaa. Kunhan vielä löydän lakanat niin voin ottaa kuvan meidän ison tytön sängystä.

Tärkeä löytö oli itkuhälytin, minkä löysin kympillä Facebookin kirppisryhmästä. Voin nyt ruveta nukuttamaan poikaa ulkonakin.

Mitä sinulla on ostoslistallasi?

Kutsu

Hei,

Olen sitä mieltä että sinunkin tulisi olla Buzzador!
Buzzadorina saat mahdollisuuden päästä testaamaan uusia tuotteita ja palveluita ilmaiseksi, sekä kertoa ystävillesi niistä. Useimmissa kampanjoissa myös ystäväsi saavat mahdollisuuden päästä osallistumaan tuotteiden ja palveluiden testaamiseen.
Se kuinka nopeasti pääset ensimmäiseen kampanjaan mukaan, riippuu siitä kuinka hyvin sovit kampanjan kohderyhmään, jonka asiakas on määrittänyt.
Kun sovit kampanjan kohderyhmään, saat tietoa kampanjasta sähköpostitse. Sitten pääset valitsemaan haluatko osallistua kampanjaan, vai etkö halua.
Seuraa tätä linkkiä rekisteröityäksesi Buzzadoriksi (minun käyttäjänimi on Mari1978):

<a href=https://www.buzzador.com/buzzador/index.php?file=u-signup&lang=FI&refstr=Mari1978>https://www.buzzador.com/buzzador/index.php?file=u-signup&lang=FI&refstr=Mari1978</a>


Voit myös lähettää sähköpostiviestin:  Finland Mari1978  osoitteeseen register@buzzador.com tai lähettämällä tekstiviestin:  Buzzador Mari1978  numeroon +4560991000 saadaksesi kirjautumistiedot välittömästi. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla pääset viimeistelemään käyttäjäprofiilisi, jolloin pystymme valikoimaan sinulle sopivia kampanjoita.

Jos haluat tietää enemmän mitä Buzzadorina oleminnen tarkoittaa, voit lukea lisää täältä:
<a href=http://www.buzzador.com/fi?refstr=Mari1978>http://www.buzzador.com/fi?refstr=Mari1978</a>

Terveisin,
Mari1978

Gainomax - palautusjuomasta

Minun on pitänyt tehdä tämä postaus jo jokin aika sitten, mutta tämä on postaus, minkä halusin tehdä rauhassa eikä sellaista hetkeä vain ole oikein tullut vastaan. Eikä sellainen hetki ole nytkään, mutta hoitamaton asia vaivaa enemmän kuin se, että tyttöä pitää koko ajan komentaa.

Mutta tosiaan, kuten olen jo aiemmin kerroin, minut valittiin Buzzadorin Gainomax-kampanjaan. Sain itse testattavaksi 

1  kpl Gainomax Protein Drink, Päärynä, 250 ml
1  kpl Gainomax Protein Drink, Vanilja, 250 ml
  
ja muille jaettavaksi
1  kpl Gainomax Protein Drink, Päärynä, 250 ml
1  kpl Gainomax Protein Drink, Vanilja, 250 ml

Kuva: http://gainomax.com/fi/

Gainomax Protein Drink:n ideahan lyhyesti on seuraava: 
• Auttaa korjaamaan lihaksien proteiinivarastoja heti harjoittelun jälkeen.
• Sisältää vähemmän hiilihydraatteja kuin monet muut palautumisjuomat.
• Sisältää lisättyjä proteiineja ja on vähälaktoosinen.
• Sisältää 21 g proteiinia ja 19 g hiilihydraatteja per tuotepakkaus.
• Helppo tapa nauttia korkealaatuisia proteiineja.

Itse olen aiemmin syönyt maitorahkan punttisalitreenin jälkeen, joten tällainen palautusjuoma oli huomattavasti helpompi ja nopeampi tapa nauttia treenin jälkeiset proteiinit. Nautin molemmat tuotteet jääkaappikylmänä ja paremman makuinen oli mielestäni vaniljan makuinen palautusjuoma. Päärynän makuinen palautusjuoma oli jotenkin liian "päärynämaitoinen" ja laimea. Eroa palautumiseen en huomannut aikaisemmasta.  

Mielelläni olisin jakanut tuotetta useammalle kuin kahdelle kaverille, mutta näin tällä kertaa. Olisi myös ollut helpompi ottaa asia esille, jos jaettavaa olisi ollut enemmän.  Toinen kavereistani maistoi päärynän makuista palautusjuomaa noin tunnin kestäneet punttisalitreenin jälkeen. Juoma oli vielä viileää, mutta ei jääkaappikylmää. Makua kaverini kuvasi imeläksi, mutta sanoi, että tuon 250 ml saa kyllä juotua. Ja oli mielissään siitä, kuinka nopeasti proteiinit sai otettua.

Toinen kaverini kokeili vaniljan makuista palautusjuomaa kahvakuulatreenin jälkeen. Hän tykkäsi mausta ja oli mielissään siitä, että nyt eivät paikat tulleet kipeäksi treenin jälkeen. Hän pääsi jopa salille seuraavana päivänä. Tuotteesta ei mennyt hänellä maha sekaisin, mikä maitopohjaisissa tuotteissa on joskus vaarana.

Facebookissa laittamani maininnat tuotteesta saivat muutaman vastauksen ja livenä sain joiltakin kavereilta kommentteja siitä, että hyvä kun toin aihetta esiin, sillä treenistä palautumista kannattaa kunnolla miettiä, jotta treeni olisi mahdollisimman tehokas.

Summausta...Nopea tapa saada proteiinit. Vanilja on hyvän makuinen. Maitopohjainen tuote treenikassissa minua hieman mietityttää, mutta jos sali on kotia lähellä, ehtii juoman juomaan jääkaappikylmänä ennen 30 minuutin "aikarajaa". Minullakaan tuotteista ei maha mennyt sekaisin, mutta röyhtäilujä tuli jonkin verran, mikä lienee merkki siitä, että saattoi olla liian käsitelty tuote ruuansulatuskanavalleni. Mutta kyllä minä tuotetta suosittelisin, varsinkin tuota vaniljan makuista. Miten on,  kiinnostuitko sinä tuotteesta?


P.S. Ja jos jollekin Buzzador on vielä ihan uusi juttu niin lyhyesti sanottuna: Buzzador on Pohjoismaiden johtava yritys Word of Mouth-markkinoinnin ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvan markkinoinnin parissa. Buzzador on siis yritys, joka etsii testaajia erilaisille tuotteille. Buzzaajaksi voi ryhtyä kuka tahansa. Useimmiten buzzattavat tuotteet ovat ilmaisia ja sinun tulee sekä testata niitä itse, että jakaa ja kertoa niistä ystäville. Hauskaa puuhaa, kannattaa EHDOTTOMASTI kokeilla.

Raparperi-banaanipaistos ja vaniljakiisseli

Tuli vähän huonosti nukuttua viime yönä ja tunnesyöppö kun olen, kaipasin jotain hyvää piristämään oloani. Kaappeihin suoritetun inventaarion ja kovan googlettamisen jälkeen päädyin tekemään raparperi-banaanipaistosta ja vaniljakiisseliä.

Paistos on lopputulema kahden eri reseptin yhdistelemisestä ja omista muutoksista. Reseptit löydät täältä ja täältä. Miksuliinin reseptiä hyödynsin eniten. Raparperien määrää paistoksessa en osaa arvioida, mutta banaaneja oli kaksi. Niiden päälle laitoin vaniljasokeria ja kanelia. Fariinisokerin korvasin Stevia-sokerilla, mitä laitoin vajaan desin.

Hyvää tuli ja kaiken kruunasi vielä onnistunut vaniljakiisseli, mihin löydät reseptin täältä. Kuohukermaa en lisännyt ja sokerin korvasin ruokalusikallisella Stevia-sokeria. Mun kiisseleillä on tapana epäonnistua, kun en saa perunajauhoja sekoitettua tarpeeksi hyvin vaan se paakkuuntuu.Liekö harjoitus tehnyt mestarin tai sitten uusi apuvälineeni hoiti homman vanhaa paremmin. Ostin tuossa taannoin nimittäin Tupperwaren vispilän.

Kuva www.tupperware.fi

Kuva  ei ole häävi, olisi pitänyt ottaa oma kuva eikä leikkaa liimata netistä. Paremmin vispilä näkyy Tupperwaren kuvastossa sivulla 17. No en tosiaan tiedä syytä, mutta nyt kiisseli onnistui, mistä olen iloinen. Toivottavasti onnistuu jatkossakin.

Ensilumi

Talven ensilumi.. ja pojalle ihka ensimmäinen ensilumi. Poika ei ensilumesta välittänyt tuon taivaallista, nukkui vain vaunuissaan tyytyväisenä. Mutta tyttö.. tyttö oli innoissaan. Koko kesä meillä on lunta odotettu, jotta pääsisi hiihtämään ja jäätä on odotettu, jotta pääsisi luistelemaan. Luistelua tyttö ei ole vielä kokeillut, mutta jostain syystä kyse on tärkeästä asiasta. Ehkä siksi, että tytön enomies on luvannut viedä tytön luistelemaan. Hiihtämistä ehdittiin viime talvena kokeilemaan, joten koko kestänyt puhe aiheesta on siinä mielessä ymmärrettävissä.

Ja sitten se tuli, talven ensilumi. Ikkunasta sitä katseltiin ja kun autolle käveltiin, ihasteltiin jalan jälkiä. Ulkoilun aika kun tuli, tehtiin lumesta maja ja putsattiin auto. Niin ja hiihdettiin. Yllättävän pitkään ja hyvin. Ja ilman itkuja. Yllätyin positiivisesti, koska keväällä tehdyt hiihtokokeilut olivat lyhyitä, työn teki isi tai äiti ja yleensä hiihto päätyi itkuun. Nyt tyttö siirteli jalkojaan ihan ite,pitkän aikaa ja matkaa eikä kaatuminenkaan saanut aikaan itkukohtausta. Äitin reipas tyttö :) Tässä teillekin pieni kuvanäyte

 

 

 

 



Näihin kuviin ja tunnelmiin: Se on moro ja hyvää viikonloppua!
 

Lisää asiaa lankalöydöstä

 

Tässä kuva myös tekemästäni kaulaliinasta

 



Se ei onnistunyt niin hyvin kuin pipo. Olisi pitänyt tehdä siitä kapeampi niin olisi paremmin istunut tytön kaulaan. Ja lankakin loppui kesken niin jäi sitten hieman lyhyeksi. Tyttö tuntui kyllä tykkäävän ja piti sekä pipoa että kaulaliinaa monta tuntia päällään (vaikka sisällä oltiinkin), mutta ehkä se johtui siitä, että hän näki, kuinka niitä tein ja asia kovasti kiinnosti. Voisinhan tietenkin purkaa tuotokseni ja tehdä uuden kapeamman. Katsotaan nyt. Tai sitten siitä tuli kaulaliina Nalle Puhille.

 

Joko sinä olet törmännyt tähän lankaan?

 

 

 

 

 

 

Lankalöytö

 

Innostuin sitten kutomaan tällaisen pipon tytölle Prismasta sattumalta löytämästäni langasta. Langassa on heijastinlankaa mukana, siksi pipo kuvassa kimaltelee. Kudoin myös kaulahuvin. Siitä ei ole vielä kuvaa, kun on parhaillaan tytöllä päällä. Laitan kuvan sitten kunhan saan sellaisen otettua. Tuntuivat olevan mieleiset. Ja niin helppoja olivat tehdä, että todennäköisesti teen itselleni samanlaisen pipon. Ehkä kaulahuivinkin.

 

 

 

 

 

 

 

Ihana Smooth Shopper

No joo.. taas kauhea vääntö tytön kanssa. Kysyin haluaako välipalaksi banaanin vai muroja. Ei kelvannut kumpikaan vaan nosti kauhean huudon. Äiti anna mulle ruokaa.. Johon minä vastasin kertaamalla vaihtoehdot. Tätä mentiin jonkin aikaa. Ja joo.. toki olisin voinut taipua, esim. kun tyttö jossain vaiheessa sanoi, että haluaa maidon ja leivän, mutta sillä hetkellä mulla oli vain sellainen tunne, että jos nyt taivun niin sit taivun jatkossa asiasta kuin asiasta.

Huutoon voi toki vastata huudolla, mutta nyt olin keksiniväni takaoven tilanteeseen eli ehdotin, että mitäs jos tehtäisiin banaanipirtelö. Tupperwaren Smooth Shopperilla sellainen kun valmistuu nopeasti ja helposti. Astiaan vain banaanit ja maito, kansi kiinni ja muutama veto niin valmista on. LEMPITUOTTEENI.

Tyttö innostui asiasta ihan hirmuisesti ja meillä olikin taas muutama mukava hetki, kun tyttö osallistui pirtelön tekoon. Kunnes taas jotain.. tyttö sanoi, että nyt on valmista. Totesin, että niin on ja kaadoin pirtelön mukiin ja laitoin mukin pöydälle. Siinä samassa tyttö rupeaa huutamaan, että ei ole valmista ja lähtee itkien huoneeseensa. Ainut mitä keksin on, että laitoin mukin väärälle pöydälle. Että sellaista. Kuulostaako tutulta?

Flunssaa liikenteessä

Tytöllä alkoi loma päivähoidosta ja eikös flunssa heti pahentunut. Flunssaa on myös meillä kaikilla muilla. Yskä, nuha, lämpöily.. siinä meidän viime päivien sisältö.

No tapahtui eilen jotain yllättävääkin. Tyttö nimittäin ilmoitti ettei hän tarvitse yöksi vaippaa ja ihan oikeassa hän oli, yöllä ei tullut vahinkoja. Tämä meidän kuivaksi opettelu on viime viikkoina edistynyt ihan huimasti, mutta on tässä vielä työnsarkaa, mihin mielellään otan vinkkejä vastaan.

Tyttöhän käy hyvin kotona potalla tai pytyllä. Viime reissulla mökillä suostui käymään ensimmäisen kerran potalla, kun pottailun myötä sai katsoa pikku kakkosta. Ensimmäisen kerran jälkeen pottailu sujui hyvin. Hoidossa tai miehen vanhempien luona tyttö ei kuitenkaan vielä suostu käymään potalla. Onko ideoita, kuinka edetä? Lahjonnalla :)

Huomenna piti olla leikkitreffit, mutta ne peruuntuivat, kun kaverin äiti kuoli eilen illalla. Surullista. Tuollainen tapahtuma herättää monenlaisia ajatuksia. Surua kaverin puolesta, huolta ja pelkoa siitä, että joutuu itse vastaavaan tilanteeseen. Elämän nurjaa puolta, siksi pitää elää täysillä ja rakastaa läheisiään, nyt kun se on vielä mahdollista ♡

Vaatekutsuista ja jälleen kerran jotain muutakin

Tänään emännöin vaihteen vuoksi Me and I vaatekutsuja. Aamu alkoi vähän haparoiden, sillä meillä kaikilla oli hieman flunssainen olo. Mutta kellon lähestyessä kymmentä, rupesi isäntäväki olemaan valmiina. Meille tuli vieraaksi 4 äitiä ja 6 lasta ikähaarukalla 1,5 vkoa -3 vuotta. Jälleen kerran oli menoa ja meininkiä tässä talossa. Itse ostin takin ja housut.

Aiemmin ostamani housut päädyin palauttamaan. Niiden kanssa kävi niin ikävästi, että eivät ne minun jaloilleni sopineet. Kutsuille tuijottelin pitkään paksuja reisiäni ja mietin, millaisilla paidoilla ne peittäisin. Mietin myös minkälaisten kengien kanssa housuja pitäisin. En laisinkaan tajunnut, että ei slim housuja voi pitää, jos on eri pari polvet. Ja näköjään minulla on. Oikea polvi on outo/repsahtanut, ei se mielestäni aiemmin ole ollut tuollainen. Epäilen, että oikea jalka on heikentynyt selän takia. Ajattelin kysyä asiaa fysioterapeutilla, kun sinne nyt on käyntiä tytön takia.

Tuo tuotteen  palautus on osoittautunut vaikeaksi. Jos maksaa luottokortilla, on maksu tehtävä vuorokauden kuluessa tilauksesta. Palautustilanteessa maksu hyvitetään kortille 2- 3 viikon kuluessa. Olen saanut jo kuittauksen, että palautus on vastaanotettu, mutta rahoja odottelen edelleenkin.

Vielä ihan muuta asiaa eli

Luuytimen luovutuksesta. Törmäsin Facebookissa keskusteluun siitä, että miksi lemmikkieläinten katoamisilmoituksia jaetaan hirveästi, mutta esim. tietoutta luuytimen luovutuksesta ei. En nyt aiheesta enempää paasaa, jokainen tekee omat ratkaisunsa asian suhteen, mutta tietoutta jaan mielelläni. Tsekkaa linkki. Voisitko sinä auttaa lähimmäistä tällä tavalla?

Puutarhaunelmia ja muutakin

Eilen tuli multakuorma, mitä leviteltiin eilinen ilta ja tämä päivä. Myös kuorikatetta tuli leviteltyä ihan urakalla. Jälleen kerran siis piha muuttui parempaan suuntaan. Mielessäni näen, miltä piha tulee näyttämään, kunhan istutukset kasvavat kaikkeen loistoonsa. Odottavan aika vain on pitkä. Varsinkin, kun tehtävää on niin paljon. Nyt saatiin monta istutusaluetta valmiiksi kevään istutuksia varten, mutta silti jäi pihan muotoiluhommia tekemättä ja tästä syystä myös yksi istutusaluekin. Mutta pikku hiljaa, pikku hiljaa... Voisin jossain vaiheessa laitella muutaman kuvankin.

Parin viikon päästä olisi tytöllä aika fysioterapeutille. Vasen jalka kääntyy liikaa sisäänpäin kävellessä ja juostessa. Tähän asti neuvolassa on ohjeistettu korjaamaan kävelyä, mutta nyt kun jaloissa on ilmennyt kipua, tilanne tsekataan ammattilaisen toimesta. Mahdollisesti lihaksissa on kireyttä, mitä ruvetaan hoitamaan jumpalla.

Muskarimammoille olisi tarkoitus järjestää Me and I kutsut torstaina, joten huominen päivä meneekin siivotessa. Täytekakunkin ajattelin leipoa. Kutsuja on kiva pitää. Saa tekosyyn siivota ja leipoa. Ja ihmisiä on kiva nähdä ja jutustella heidän kanssaan. Pidätkö sinä kutsujen pitämisestä?

Terveiset vauvauinnista

Tänään päästiin ensimmäisen kerran vauvauintiin. Oli todella mukavaa. Poika oli kuin kotonaan altaassa ja varsinkin ohjaajan käsittelyssä. Kuin vanha tekijä. Minun otteet olivat sitten vähän niin ja näin. Tuntui, etteivät voimat käsissä meinanneet riittää. Mutta ehkäpä tämä tästä. Pojan pään kannattelulle vauvauinti teki varmasti hyvää. Sitä en sitten osaa sanoa, auttaako vauvauinti tasapainottamaan pään asentoa keskemmälle. Mutta sitä voimme harjoitella kotonakin.

Tyttö odotti vauvauintia etukäteen  kovasti. Altaalle meno kuitenkin jännitti kovasti ja ensin tyttö suostui vain istumaan isin sylissä. Mutta aika hoiti tuon. Ja ohjaajien vinkit ja tuki. Loppu ajan tyttö oli innoissaan ja kovasti kiinnostunut siitä, mitä isommat lapset tekivät.  Tytön vauvauinti jäi aikanaan huonona ajankohtana ikävästi kesken korvatulehduskierteen takia ja se heijastuu esim. suihkutteluun ja paljuiluun. Tukan pesu on tuskaa ja paljussa ei poreita saisi laittaa päälle. Ohjaajan mukaan tytöllä on blokki päällä, mutta se saadaan vauvauinnissa kyllä "pois päältä". Sitä odotellessa.

Kaiken kaikkiaan onnistunut vauvauintisessio ja meillä kaikilla oli hauskaa. Jopa poika naureskeli kovasti. Rankkaa puuhaa tuo uiminen kuitenkin. Kotia kun päästiin ja lounas saatiin syötyä niin kaikki päädyttiin päiväunille. Minä ensimmäisenä.

Katsotaan mitä tästä tulee

Mulla ei tällä hetkellä ole juuri mitään järkevää sanottavaa, mutta päätin kuitenkin kirjoittaa hieman, kun tilaisuus siihen aukeni ( tyttö ulkona ja poika päikkäreillä).

Flunssa, mikä on ollut vaivanani äitiysloman alusta lähtien enemmän tai vähemmän, vaivaa tällä hetkellä taas enemmän. Päänsärkyä aiheuttavat kumartumiset antavat aihetta epäillä, että tauti tekisi tuhojaan poskionteloissa. Varsinaiseen tulehdukseen en kuitenkaan usko, todennäköisesti oireet johtuvat turvotuksesta.

Pidin aiemmin päivällä pojalle hoitotuokion. Kynnet leikkasin ja karstan kimppuun kävin öljyn voimin. Karstan kanssa on tapeltu jo jonnin aikaa. Nyt sitä löytyy eniten aukileen ympäriltä. Ja se on alue, johon en mielelläni koske. Vielä pitäisi saada kaula talkittua. Se on kamalan hankalaa, koska kaula ei meinaa paljastua kaksois-kolmoisleuan alta. Onko sinulla tähän mitään kikka kolmosta?

Pojan kanssa on kova vääntö käynnissä siitä, saako tutin sijaan suuhun laittaa sormen/sormet/peukalon. Tarve imeä on kova eikä tutti tunnu riittävän. Tunnit kuluvat hyvin siten, että minä laitan tutin pojalle suuhun, hän sylkee sen pois ja laittaa sormen suuhun, minkä minä sitten otan pois. Ja alusta uudelleen. Olen kokeillut eri tuttejakin, mutta ei sillä tunnu olevan vaikutusta. Toivottavasti aika hoitaa asian. Annatko sinä vauvasi syödä sormeaan?

Buzzador paketti on saapunut

Kuten jo aiemmin kerroin, minut valittiin Buzzadorin Gainomax-kampanjaan. Tänään tuli sitten paketti, joka sisältää minulle testattavaksi 
1  kpl Gainomax Protein Drink, Päärynä, 250 ml
1  kpl Gainomax Protein Drink, Vanilja, 250 ml
  

ja ystäville jaettavaksi
1  kpl Gainomax Protein Drink, Päärynä, 250 ml
1  kpl Gainomax Protein Drink, Vanilja, 250 ml












Kuva http://gainomax.com/fi/

Seuraavaksi minun pitäisi kokeilla Gainomax Protein Drink -tuotteita kahden urheilusuorituksen jälkeen (viimeistään 30 minuutin kuluessa urheilusuorituksen päättymisestä) ja buzzata tuotteita ystävilleni, tuttavilleni, sukulaisille jne., jotka kuntoilevat vähintään kaksi kertaa viikossa.
 
Gainomax Protein Drink:n idea lyhyesti: 
• Auttaa korjaamaan lihaksien proteiinivarastoja heti harjoittelun jälkeen.
• Sisältää vähemmän hiilihydraatteja kuin monet muut palautumisjuomat.
• Sisältää lisättyjä proteiineja ja on vähälaktoosinen.
• Sisältää 21 g proteiinia ja 19 g hiilihydraatteja per tuotepakkaus.
• Helppo tapa nauttia korkealaatuisia proteiineja.
• Makuvaihtoehdot: vanilja ja päärynä.
• Sopii hyvin keskipitkän tai matalaintensiteettisen harjoittelun yhteyteen.
• Lisältää laktoosia ja maitoproteiinia. Ei sovellu laktoosi-intoleraateille tai maitoallergisille.

Printtimainonnasta olenkin jo huomannut, että juoma sisältää proteiinit 20 banaanista ja hiilihydraatit vain yhdestä. Hauska  mielikuva. 21 g proteiiniä on hyvin, ja voidaan sanoa, että proteiinipitoisuus on korkea, mutta tällä hetkellä käyttämässäni maitorahkassa on proteiiniä 25g ja hiilihydraatteja 10,75g. Sitä en osaa sanoa, onko hiilihydraattien määrä maitorahkassa jopa liian alhainen. Koska Gainomax Protein Drink on juoma, on se nopea ja helppo nauttia. Maitorahka-annoksen lusikoimisessa kestää jonnin aikaa. Koska en ole vielä juomaa kokeillut (jos vain flunssasta toivun niin olen menossa salille seuraavan kerran perjantaina), en tiedä, tulenko muuttamaan proteiinin lähdettäni. Se on kuitenkin varmaa, että tuotteen maulla on iso vaikutus tähän päätökseen.

Joku saattaa miettiä, että mitä väliä proteiinien määrällä on. Kaikkihan lähtee siitä, että energiavarastot on täytettävä heti urheilusuorituksen jälkeen, koska keho ja lihakset tarvitsevat palautumista heti. Emme tule vahvaksi itse urheilusuorituksen aikana, vaan silloin, kun keho palautuu suorituksesta. Proteiini on kehon rakennusaine ja erityisen tärkeää lihaksille. Kuntoilun aikana ja heti sen jälkeen kehon oma proteiinitasapaino on heikentynyt ja tämän vuoksi lihakset "hajoavat" niin kauan kunnes ne saavat lisäproteiineja.Niinpä kehoa pitää tasapainottaaa proteiinien, nesteen ja hiilihydraattien aulla 30 minuutin kuluessa harjoittelun päättymisestä. Tämä täydentää glykogeenivarastoja ja estää lihaskadon.

Tällaista tällä kertaa. Kiinnostuitko sinä tuotteesta?


P.S. Ja jos jollekin Buzzador on vielä ihan uusi juttu niin lyhyesti sanottuna: Buzzador on Pohjoismaiden johtava yritys Word of Mouth-markkinoinnin ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvan markkinoinnin parissa. Buzzador on siis yritys, joka etsii testaajia erilaisille tuotteille. Buzzaajaksi voi ryhtyä kuka tahansa. Useimmiten buzzattavat tuotteet ovat ilmaisia ja sinun tulee sekä testata niitä itse, että jakaa ja kertoa niistä ystäville. Hauskaa puuhaa, kannattaa EHDOTTOMASTI kokeilla.

Rytmeistä

Olen kuullut siitä. Nyt tiedän, mistä puhutaan eli vauvan ja taaperon eri rytmeistä. Muuten asia ei varsinaisesti haittaa eli yöt nukkuvat ihan mukavasti molemmat, mutta olisi myös kiva, jos päiväunet nukkuisivat samaan aikaan. Toki olen tyytyväinen jo siihenkin, että saan tytön päiväunille, mutta huvituksella olen kiinnittänyt huomiota siihen, että poika nukahtaa, kun tytön nukutus alkaa. Kun tyttö nukahtaa, poika herää ja kun tyttö herää päiväuniltaan, poika nukahtaa taas. Näin meillä tällä hetkellä, miten teillä?