Rytmeistä

Olen kuullut siitä. Nyt tiedän, mistä puhutaan eli vauvan ja taaperon eri rytmeistä. Muuten asia ei varsinaisesti haittaa eli yöt nukkuvat ihan mukavasti molemmat, mutta olisi myös kiva, jos päiväunet nukkuisivat samaan aikaan. Toki olen tyytyväinen jo siihenkin, että saan tytön päiväunille, mutta huvituksella olen kiinnittänyt huomiota siihen, että poika nukahtaa, kun tytön nukutus alkaa. Kun tyttö nukahtaa, poika herää ja kun tyttö herää päiväuniltaan, poika nukahtaa taas. Näin meillä tällä hetkellä, miten teillä?

Lauantai-illan viettoa

Olen viime aikoina päätynyt leipomaan, koska olen huomannut, että maito on menossa vanhaksi. En varsinaisesti osta liikaa maitoa, mutta kahta erilaista. Miehelleni laktoositonta maitojuomaa ja itselleni luomumaitoa. Tyttö juo molempia, mutta vähiten meillä kuluu tuota luomumaitoa. Ei sitä oikein pelkilteen pysty juomaan. Laktoositonta maitojuomaa pystyy juomaan pelkilteen ja siksi yleensä tulee sitä tytöllekin laitettua. Minun mahani ei sitä kuitenkaan kestä, liian käsiteltyä. Murojen yms. sekaan laitankin sitten tuota luomumaitoa.

Jälleen kerran olisi tosiaan maito menossa vanhaksi, ja kun omenia sattui olemaan, googlasin omenapannukakulle reseptiä ja tällaisen natsq:n reseptin löysin.
 

8 dl maitoa

3 kananmunaa

1 dl voisulaa tai kasvirasvavalmistetta

5 dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

1 tl leivinjauhoa

2 tl vanilliinisokeria

4  omenaa

kanelia

hunajaa

Riko kananmunat ja vatkaa niiden sekaan maito ja rasva. Sekoita keskenään kuivat aineet ja lisää seos vähitellen munamaidon sekaan koko ajan vatkaten. Anna taikinan levätä hetken ja sillä välin paloittele omenat kohtuullisen ohuiksi viipaleiksi. Kaada taikina voidellulle uunipellille tai leivinpaperin päälle.Asettele omenaviipaleet taikinalle ja mausta halutessasi hunajalla, kanelilla tai sokerilla. Kypsennä uunin keskitasolla 225 asteessa 25-30 min.

 

Pannukakusta tuli hyvää vaikka jätinkin kanelin ja hunajan pois. Samaan hengenvetoon tein vielä suklaakiisselin Darian reseptiä mukaillen (tein pienemmän annoksen).

1 l maitoa

1 dl (vajaa) perunajauhoja

1 dl sokeria

2 rkl kaakaojauhetta

2 tl vaniljasokeria

 

Sekoita kylmät aineet kattilassa. Kuumenna seosta tasaisesti sekoitellen. Kun seos alkaa saeta, katkaise virta liedeltä. Kaada kiisseli jälkiruokakulhoihin, anna jäähtyä ja tarjoile vaikka kermavaahdon kera

Kiisselistä tuli hyvää. Pinnalle vain muodostui kalvo, joka on mielestäni vähintäänkin yököttävä. Kova oli yritys, etten tätä kammoani tytölle siirrä. Ilmeisesti onnistuin, koska tyttö innolla kiisseliä söi. Maistui kuulemma kaakaolle :)

Meillä oli oikein mukava ilta kolmistaan, kun mies oli jääkiekkopelissä. Olen huomannut, että keittiössä kokkailu on tytöstä kivaa eikä silloin tee niin mieli riskata. Kovasti pitää itse kokeilla ja kysyä uusien asioiden kohdalla, että mikä tuo on? Mikä tuo on?

Onko sinulla innokkaita pikkuapureita keittiössä?

Saunaa odotellessa muutama sana

Perusvääntöä taas tänään. Positiivista oli se, että kovan väännön jälkeen sain tytön päiväunille. Olin kuitenkin ihan rikki poikki, kun mies tuli kotia ja olisin vain halunnut käpertyä peiton alle. Mutta kuntosalikurssille oli lähdettävä. Ja olikin todella fiksu päätös. Kotiin palasi rentoutunut, hyväntuulinen äiti.

Katkos postauksissa

En ole hetkeen mitään kirjoitellut, kun en oikein löytänyt sanoja. Meidän koira nimittäin yllättäen sairastui sunnuntai-iltana. Ensin eivät takajalat pitäneet kunnolla eikä reppana jaksanut kävellä metrin vertaa kinkun luo. Maanantai aamuna myös etujalat antoivat hieman myöten. Koska kyse on mäyräkoirasta, tiesimme heti, että kyse on mäyräkoirahalvauksesta. Lääkäri tämän vahvistikin maanantaina. Hänen mukaansa kyse on kuitenkin vielä lievästä halvauksesta, joka voi parantua levolla. Nyt siis katsomme miten tilanne etenee. Selvää kuitenkin on, että tämä on ns. lopun alku eli vaikka nyt koira parantuisi, tauti voi iskeä uudestaan vuoden päästä pahempana. Tai tilanne voi pahentua nyt. Leikkaus ei vanhalle koiralle todennäköisesti ole vaihtoehto, joten sitten edessä on eutanasia.

Koiran eutanasia herättää monenlaisia tunteita. Koiran elämä on ollut pitkä ja kohtalaisen onnellinen. Sillä on ollut koirakavereita ja ihmiskavereita. Näistä asioista olen iloinen. Surua tunnen, mutta myös syyllisyyttä siitä, etten lasten tulon myötä ole kyennyt olemaan niin hyvä koiranomistaja kuin olisi pitänyt. Surua tunnen myös vanhempieni puolesta, joille koirani on tavallaan ensimmäinen lapsenlapsi. Surua tunnen myös tytön puolesta, jolle koira on todella tärkeä. Iltarutiineihimme esim. kuuluu laulu, jonka olen keksinyt tytöstä ja koirasta. Tunnen myös epätietoisuutta siitä, miten aikanaan osaan selittää koiran kuoleman tytölle. Tunnen myös harmitusta siitä, että miksi niin monta muutosta täytyi tapahtua tytön elämässä lyhyen ajan kuluessa.

Oletko sinä ollut vastaavassa tilanteessa? Kuinka siitä selvisit?

Mitä kivaa tällä viikolla

Tällä viikolla on ollut kaikkea pientä kivaa. Tiistai-iltana mies oli katsomassa jääkiekkopeliä, joten päätin järjestää pienen kisastudion kotiin: kaveri tuli paikalle 1,5 vuotiaan tyttönsä kanssa.

Olin ostanut tytöille vähän limua ja pienen sipsipussin. Dipattavana oli lisäksi porkkanaa ja kurkkua.Innostuin myös tekemään pannukakun. Meillä oli oikein onnistunut ilta. Tyttöjen leikit sujuivat ihan ok. Meidän tyttöä on pojan syntymästä lähtien vaivannut kova mustasukkaisuus omista tavaroista. Kukaan muu ei niillä saisi leikkiä, ja jos leikkii, seuraa siitä itkua ja hammasten puristusta. Nyt tämä mustasukkaisuus ei nostanut niin kovasti päätään, joten tyttöjen leikkejä oli välillä ihan kiva seurata. Oli myös hauskaa seurata, kuinka innoissaan tytöt olivat dippilautasestaan. Varsinkin meidän tyttö.

Keskiviikkona oli muskari ja olin pojan saanut anopille hoitoon. Muskari kahden vauvan kanssa on meinaan aika hankalaa, kuten tuli ensimmäisellä kerralla todettua. Ekan kerran jälkeenhän poika on ollut muskarin ajan hoidossa ja olen keskittynyt vain tytön muskarikokemukseen, jotta hän jossain vaiheessa rohkaistuisi niin, että minun olisi mahdollista tarjota muskarikokemusta myös pojalle. Ilmeisesti taktiikastani on ollut apua, sillä muskariin mennessä tyttö sanoi, että otetaan ensi kerralla poika mukaan. Muskarikin sujui hyvin. Tyttö esim. osasi taas taputtaa ja osallistui muutenkin hyvin kaikkiin leikkeihin. Ja hänellä oli selvästi hauskaa.

Torstaina kävimme naapurissa kylässä. Heillä on tosi kaunis koti ja pihankin he ovat laittaneet todella nätisti. Naapureilla on eskari-ikäinen tyttö ja suureksi yllätyksekseni tytöt leikkivät keskenään sujuvasti. Hauskinta minulla oli kuitenkin kahvipöydässä tai oikeastaan nolointa. En muista kumpi aloitti, mutta sanotaanko vaikka näin, että ensin pieraisi tyttö, sitten poika, sitten taas tyttö, poika jne jonkin aikaa. Kohta pelkäsin jo itse liittyväni joukkoon, mutta ei onneksi sentään.

Tilanteesta seuraa kuitenkin hyvä kysymys, missä vaiheessa lapselle opetetaan pieruetiketti? Parhaillaan meillä on pottailuopetus täydessä käynnissä ja sitä jo sekoiti kovan kakan kausi ( joka meni ohi luumusoseella ja vedenjuonnilla). Nyt en haluaisi torua väärässä paikassa tehdystä pierusta vaan keskittyä kehumaan, kun pissa tulee pottaan. Mitä olet mieltä? Miten ja milloin olet itse opettanut pieruetiketin?

Miksi kirjoitan blogia

Joku varmaan ihmettelee, miksi päädyin kirjoittamaan blogia. Tässä joitakin syitä (eivät tärkeysjärjestyksessä)

• Olen kohtuu sosiaalinen ihminen ja olen tottunut siihen, että ympärillä on aikuista seuraa, joiden kanssa voi keskustella ja vaihtaa mielipiteitä. Minulla on paljon mielipiteitä ja sanottavaa, mutta kotona ei ole oikein päivisin kuulijaa. Vaikka tytön kanssa paljon keskustelemme, ei se ole sama asia eikä miestäkään joka ilta jaksa vaivata puheripulilla. Muita mammakavereita näemme viikoittain, mutta ei päivittäin. Blogiin voin kirjoittaa mietteitäni ja seuraamalla muita blogeja voin myös osallistua erilaisiin keskusteluihin. 
• Pitkien lauseiden tuottaminen, varsinkin kirjoittamalla, pitää pään vireänä.
• Blogin kirjoittaminen on jotakin omaani.
• Törmäsin Buzzadoriin, jonka avulla voin toteuttaa haluni kokeilla uusia asioita. Buzzauksen voin tehdä blogin kautta. 
• Blogiin voin dokumentoida erilaisia muistoja.
• Blogi toimii muistinani myös erilaisten selvitettävien tai hankittavien asioiden osalta. 

Tässä nyt joitakin syitä. Lisäilen niitä, kun/jos mieleen jotain tulee.

Olen väsynyt

Olen väsynyt, koska en yösyöttöjen takia ole nukkunut kunnon yöunia aikoihin. Herään myös kesken unien varmistamaan, että pojalla on kaikki ok.
Olen väsynyt, koska jos pyydän jotain tekemään, mitään ei tapahdu tai minulle vastataan, että joo joo, mutta siltikään mitään ei tapahdu. Näissä tilanteissa päädyn nalkuttamaan tai korottamaan ääntäni ja olen siihenkin väsynyt.
Olen väsynyt, koska jos pyydän, että jotakin ei tehtäisi, ei sillä ole mitään vaikutusta vaan toiminta jatkuu samanlaisena. Olen väsynyt, koska näissä tilanteissa päädyn nalkuttamaan ja korottamaan ääntäni.
Olen väsynyt, koska siivouksen jälkeen ei kulu kuin 5 minuuttia ja koti on taas sekaisin.
Olen väsynyt, koska tekemäni ruoka päätyy joko koiran suuhun tai biojäteastiaan.
Olen väsynyt, koska en pysty tekemään mitään kerralla alusta loppuun.

Sekuntti, minuutti, tunti, päivä ja viikko kerrallaan. Olen vaimo ja äiti. Olen kuitenkin muutakin. Olen minä. Yritän muistaa sen tämän väsymyksen keskellä.

Ensimmäinen Buzzador kampanja

Jee! Mut valittiin Buzzadorin Gainomax-kampanjaan. Saan kokeiltavakseni Gainomax-tuotteita ja sitten mun pitää niistä kertoa eteenpäin. Asia on vielä täysin uusi minulle, joten palataan asiaan, kunhan tämä projekti tästä etenee. Nyt tuli siis tieto valinnasta, kohta pitäisi postiin tulla tuotteet.

Kuva http://gainomax.com/fi/

P.S. Ja jos jollekin Buzzador on vielä ihan uusi juttu niin lyhyesti sanottuna: Buzzador on Pohjoismaiden johtava yritys Word of Mouth-markkinoinnin ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvan markkinoinnin parissa. Buzzador on siis yritys, joka etsii testaajia erilaisille tuotteille. Buzzaajaksi voi ryhtyä kuka tahansa. Useimmiten buzzattavat tuotteet ovat ilmaisia ja sinun tulee sekä testata niitä itse, että jakaa ja kertoa niistä ystäville. Hauskaa puuhaa, kannattaa EHDOTTOMASTI kokeilla.

P.P.S Kiitos Rauharentola. Häneltä tästä Buzzadorista kuulin 

Arvonta Rauharentolassa

Olen seurannut Rauharentola-blogia about sen ajan, kun olen nyt kotona ollut. Koko blogikin on tullut luettua läpi, kun tässä aikaa on välillä ollut. Kivoja, itselle ajankohtaisia asioita blogissa kirjoitetaan. Nyt blogissa on arvonta, johon ajattelin itsekin osallistua.  Arvottavana on Melli EcoDesign:in vapaavalintainen Oravaäiti-kuosi vaate. Osallistu sinäkin arvontaan

Kutsuista ja vähän muustakin

Lauantaina meillä oli tosiaan Me and I kutsut. Muistaakseni kolmannet, mitkä olen emännöinnyt. Kivoja ja turvallisia vaatteita. Tuotteiden jälleenmyyntiarvo on hyvä. Seuraamassani Facebook ryhmässä hyväkuntoisesta käytetystä vaatteesta saa melkein täyden hinnan.

Vieraita lauantaina oli 10 ja lisäksi 3 lasta. Oli aika hulaboloo, kun vaaterekeille syöksyimme. Itse ostin tyylikkään v-kaulallisen paidan ja kapeat collegehousut. Jostain syystä päädyin mustalle linjalle. No onhan musta tyylikäs väri ja huiveilla ja topeilla asuun saa väriä. Lapsille en nyt ostanut mitään.  Joululahjaksi meille on kuitenkin tulossa äitini ostamana suloinen oravabody ja sisaruspaita.

Äitistäni sen verran, että hän oli meillä yötä kutsuja edeltävän yön. Tyttö oli siitä ilmeisesti niin innoissaan, että unohti vauvailun ja riskaamisen ihan kokonaan. Miehen kanssa vain pyörittelimme päitämme. Oli ihanaa nähdä, ettei ihanan iloinen ja reipas tyttömme ole hävinnyt mihinkään.

Eilen olin pitämässä kirpputoria paikallisessa lastentapahtumassa. Positiivista oli oma aika, mutta kauppa ei käynyt. Myin yhden vaatteen ja ja ostin rakennussetin sekä tytölle kengät. Hankintoihini olen tyytyväinen, joten ei kyse ollut täydellisestä ajanhukasta. Mutta olihan se kieltämättä huvittavaa olla myymässä kirpputorilla, jossa oli lisäkseni vain kaksi muuta myyjää :)

Tälle viikolle on taas kaikkea kivaa luvassa, mutta niistä sitten myöhemmin.

Edit: unohtui kertoa se, että noiden housujen oston jälkeen minulla on ongelma: minulla ei ole kengiä, joiden kanssa  nuo housut kävisivät. Mutta ei hätää, sisko lupasi etsiä minulle muutaman vaihtoehdon. Itse kun en oikein vaatteiden päälle ymmärrä. Katsotaan. jos ehdotuksista löytyisi minulle uudet kengät

Tästä viikosta

Tällä viikolla on ollut jotenkin veto pois. Risteilyn vaikutusta varmaankin. Jaksoin kuitenkin tytön viedä muskariin. Olihan siellä ihan mukavaa vaikka kyllähän se kropan ja pään päälle hieman kävi, että tyttö, joka on lapsista yksi vanhemmista käyttäytyi kuin yksi nuorimmista. Tyttö ei esim. osannut taputtaa tai pyöriä. Mutta... hoin päässäni, että on vain vaihe, tämä on vain vaihe ja niin siitäkin selvittiin.

Ilmeisesti tytön sielunelämässä vallitsee tällä hetkellä uhma ja pojan tulon tuoma tietty epävarmuus ja mustasukkaisuus. Nämä ilmentyvät vauvamaisena käytöksenä ja "vihana" äitiä kohtaan. Muskarissa esiin tulee myös tytön ujous. Ujoutta yritin helpottaa kutsumalla muskariäitit huomisille kutsuilleni, joissa tyttö olisi voinut tutustua heihin omassa ympäristössään. Harmikseni kukaan ei päässyt. Tuosta vauvamaisesta käytöksestä yritämne päästä eroon kehumalla tyttöä, kun hän on reipas oma itsensä. Toivottavasti hän  joskus tajuaa  olevansa meille tärkeä, vaikka poikakin on olemassa. Uhmakohtaukset koutamme kestää tai harhauttaa tms., jotta tilanne laukeaisi. Onko sinulla kokemusta  vastaavasta? Kuinka olet selviytynyt?

Eilen oli tytöllä korvakontrolli. Reilu vuosi operaatiosta ja nyt ollaan tilanteessa, jossa putki on irronnut vasemmasta korvasta. Nyt siis jännätään pärjätäänkö meillä ilman putkia. Tänään olisi äitin vuoro hieman harrastaa eli kuntosalille suuntaan illalla. Huomenna sitten kutsuillaan. Siitä lisää sitten myöhemmin.

Risteilyllä

Oltiin koko poppoo + appivanhemmat 22 tunnin risteilyllä Tallink Silja Europalla.  Oli ihan mukava reissu ja vaihtelua arkeen vaikkakin tytön uhma nosteli päätään myös laivalla, mikä puitteiltaan oli jo hieman ränsistynyt.

Uusi kokemus tuokin olla risteilyllä lasten kanssa. Aikaisemmin on tullut keskityttyä bilettämiseen, nyt lapsiin ja elämyksiin. Ruokailut olimme varanneet etukäteen ja ensimmäinen asia, minkä laivalle teimme, oli buffet ruokailu. Ruoka oli hyvää ja näin nirso kuin minäkin sai syödä mahan täyteen. Tytölle ei tuntunut mikään kelpaavan ja muutama itkukin saatiin, kun asiat eivät hänen mielen mukaan menneet. Ruokailun jälkeen linnoituimme lasten leikkihuoneeseen, missä tytöllä tuntui olevn hauskaa. Pallomereen tyttö ei uskaltautunut. Leikkihuoneeseen ei saanut tuoda rattaita, mikä hieman vaikeutti eloa, kun poikaa piti koko ajan pitää sylissä. Mutta siitäkin selvittiin.

Iltaunet tulivat tietenkin viiveellä, kun tytölle oli niin paljon uutta tapahtunut päivän aikana eli juttua riitti, mutta lopulta yö sujui ihan leppoisasti. Aamupalan (jossa tytön syömättömyys oli jälleen pääosassa) jälkeen kävimme kävelyllä Tallinnassa. Ihan hirveästi paikka ei minua viehätä, mutta tulipahan käytyä. Retken jälkeen oli lasten päiväunien aika ja kun anoppi oli valmis vahtimaan lapsia, päädyimme miehen kanssa allasosastolle. Virkistävä kokemus vaikkakin kuuman veden saaminen suihkusta oli työn takana. Ehkäpä siksi tukkaani jäi joksikin aikaa kloorin haju.

Lounaalla kokeilimme uutta taktiikkaa eli anoppi käytti tytön syömässä. Ja yllättäen olibruoka maistunut. Vielä käytiin leikkihuoneessa ja tyttö uskaltautui kastamaan jalkansa pallomeressä. Ehkä ensi kerralla sitten koko tyttö menee pallomereen.

Kotia kun päästiin niin oltiin väsynyttä sakkia. Tyttö halusi yökaveriksi miehen tädiltä saadun keppihevosen (nähtiin ennen risteilyä) eikä unta tarvinnut kauan odotella.

Maailman paras pannukakku

Anoppi toi marja-aronia hilloa ja kun jääkaapissa sattui olemaan vanhaksi menossa olevaa maitoa, päätin tehdä lauantai-illan kunniaksi pannukakkua. Googlen avulla löytyi heltsun tekemä maailman paras pannukakku ja sitä se kyllä olikin. Nam nam.

Ohessa vielä ohje tiivistettynä

4 dl	vehnäjauhoja
1 ½ dl	sokeria
1 tl	leivinjauhetta
1 tl	suolaa
1 tl	vaniljasokeria
8 dl	maitoa
2	kananmunaa
100 g	sulatettua margariinia

Sekoita kuivat aineet. Lisää maito, munat sekä sulatettu, jäähtynyt margariini.

Kaada taikina leivinpaperille uunipellille ja paista 200-225 asteessa n. ½ tuntia

 

Suosittelen kokeilemaan. Mikä on sinun lempi pannukakkureseptisi?

 

Ystäväni Fröbelin Palikat

Fröbelin palikat ovat tuoneet paljon iloa elämääni. Kyseiseen bändiin tutustumisen myötä tytön kielen kehitys on ollut huimaa. Musiikki on sopivan letkeätä omaankin mieleen ja monesti huomaan bändin biisejä laulavani. Ja yleensä se miellyttää tyttöä. Fröbelin palikat on meitä yhdistävä juttu.

Uusin bändin tuoma positiivinen asia on se, että tyttö on ruvennut nukahtamaan päiväunille bändin dvd:n katselun jälkeen. Se helpottaa elämää monessa mielessä, illat ovat rauhallisemmat, kun päiväunet on nukuttu ja saan hieman omaa aikaa päivällä. Poikahan nukkuu hyvin päivällä, mutta tytön kanssa päiväunet ovat olleet "unta vain" nyt kesän ajan. Yleensä siinä kävi niin, että minä nukahdin, tyttö ei. Mutta näköjään sitä äiti  keksii keinot....

Vauvauinnista

Tuossa taannoin kävin pojan kanssa vauvauinti-infossa. Tarkoitus olisi kuun lopussa sitä ruveta harrastamaan koko perhe eli myös tyttö saa tulla heidän puolestaan mukaan. Ohjaajan kanssa oli jo etukäteen sovittu etten ole koko infon ajan, koska olen infon jo aikanaan kuullut. Hänelle riitti se, että täytin ilmoittautumislaput. Jäin kuitenkin kuuntelemaan infoa, koska halusin kysyä, paljon meidän pitää maksaa tytön uimisesta. Infossa annetussa lapussa, kun on, että maksu otetaan vain yli 6-vuotiailta lapsilta. En kuitenkaan täysin luota lapun sisältöön, koska siinä on peruskäyntihintakin väärin. Asia ei kuitenkaan minulle selvinnyt infossa, sillä poika kakkasi päälleni ja päätin tehdä äkkilähdön. Täytyypä samantien laittaa viestiä ja kysyä tuo asia.

Vauvauinnin alkamista varten olemme melkein valmiit eli pojalle löysin Pepinon nettikaupasta Imsevimsen vaippauimahousut.

Tytölle pitäisi kuitenkin vielä löytää kelluntapuku. Tällaisen puvun
http://www.lastenturva.fi/tuote/swimsafe-uima-apu-punainen/432434345676713/

löysin, mutta se on tilapäisesti loppu. Lastenturvalta pitäisi tulla ilmoitus, kun tuotetta on jälleen saatavilla. Myös muutamassa muussa paikassa haluamani tuote oli loppuunmyyty tai vääräm värinen eli ilmeisesti minun olisi pitänyt olla liikenteessä keväällä. Onko kenelläkään ideaa, mistä tuollaisen kelluntapuvun saisi ostettua?

Millaisia kokemuksia sinulla on vauvauinnista, vaippauimahousuista ja kelluntapuvuista?

Edit: kuvan siirto ei oikein onnistunut, mutta menmään nyt tällä. Varmistui myös, ettei tytöstä tarvitse maksaa vauvauinnissa mitään. Tosi kiva juttu

Onkohan tästä apua?

Kuten oon aiemminkin kirjoitellut, mulla on hieman hankala tukka. Raskausaikana tukan kunto vain huononi ja silloin mulle suositeltiin oheista tuotetta. Kuulemma tekee tukasta silkkisen ja hyvinvoivan näköisen. Raskausaikana en tukalle jaksanut mitään tehdä, mutta nyt yritän tämän pehkon saada kuntoon. Niinpä kävin vähän ostoksilla. Katsotaan auttaako tämä, lupaan raportoida.

Oletko sinä käyttänyt Evoniaa? Oliko siitä apua?

Pojan ristiäiset

Meillä oli pari viikkoa sitten pojan ristiäiset. Kaikesta häslingistä huolimatta juhlat olivat oikein mukavat, kiitos kaikille osallistujille.

Juhlan valmisteluihin sain paljon apua. Äitini ex-työkaveri teki täytekakut ja voileipäkakut. Siskoni toi  ne meille. Anoppi auttoi siivouksessa, viimeisteli kastemekon, leipoi pullia ja hankki ex-työkaveriltaan lusikkaleipiä. Minun ei tarvinnut tehdä kuin juustokakku (joka oli muuten niin hyvää, että voisin tehdä siitä erillisen postauksen) sekä munavoi ja paistaa kaupan pakastealtaasta hankkimani karjalanpiirakat.

Valmistelut eivät siis varsinaidesti kuormittaneet tätä mammaa ja tarjoiluja oli sopivasti. Muutama juttu  minulle kuitenkin jäi  "hampaankoloon". En nimittäin ollut etukäteen miettinyt sitä, millaisia kuvia juhlista haluan ja kuka kuvien ottamisesta vastaisi. Nyt kuvaajia oli monta ja paljon hyviä kuvia saatiin, mutta esim. sellaista kuvaa emme ottaneet, missä poika olisi ollut kaikkien isovanhempiensa kanssa. Tytöstä tällainen kuva on olemassa, siksikin minua harmittaa asia kovasti.

Ulkopuolinen tarjoiluapu olisi myös ollut paikallaan.  Nyt keittiössä hääri isäntäväen lisäksi yksi jos toinen vieras auttamassa, jotta homma saatiin pyörimään. Jotenkin kuitenkin jäi sellainen tunne, ettei kaikkien vieraiden kanssa ehtinyt tarpeeksi juttelemaan  ja osalle vieraista juhlista tuli pienimuotoinen työleiri.

Mikä onnistui teidän juhlissa? Minkä asian olisitte jälkikäteen ajateltuna halunneet tehdä toisin?

Elämme hektisiä aikoja

Minunhan pitäisi olla äitiyslomalla eli lomailla, mutta näin ei ainakaan päässyt käymään tällä viikolla, minkä voi tietenkin päätellä postausten puuttumisesta. Nyt korjataan tämä tilanne, kun molemmat lapsoset nukkuvat.

Kiire ja hoppu alkoi keskiviikkona, jolloin kävimme pojan kanssa neuvolassa. Neuvolatäti ja -lääkäri olivat tyytyväisiä meihin molempiin eli minä olin toipunut hyvin synnytyksestä ja poika oli kasvanut hyvin. Neuvolakäynti meni ns. vanhalla rutiinilla. Illalla meillä alkoi muskari uudessa paikassa ja uudella poppoolla. Pari tuttua muskarissa oli, mutta silti tyttöä jännitti kovasti alkuunsa. Poika veteli sikeitä kolmasosan ajasta. Kun poika heräsi, alkoi äitillä vähän tiukemmat ajat, kun toista piti imettää/kantaa sylissä (mun täytyy selkeästi opetella rintarepun käyttö) ja toista piti muuten vain tukea ja rohkaista. Kyllä me siitä selvittiin ja loppuajasta oli jo hetkiä, jolloin tyttö ei perääni ollut ja teki itsenäisesti asioita. Mutta kyllä se koville otti.

Alunperin muskarista piti tulla mun ja tytön juttu, mutta muskari onkin siihen aikaan, ettei mieheni ole vielä päässyt töistä enkä oikein innostunut ajatuksesta, että joka keskiviikko pitäisi löytää lapsenvahti pojalle. Niinpä päädyin ilmoittamaan molemmat muskariin. Kivaahan se on kolmestaan jotain extraa puuhata. Täytyy vain keksiä jotain muuta, mitä voin tehdä tytön kanssa kahdestaan.

Torstaina käytin tyttöä hammashoitajalla. Tytöllä tuli ikenistä verta muutaman iltana hammaspesun yhteydessä ja samalla, kun varasin itselleni suuhygienistiaikaa, kysyin kannattaisiko sitä katsoa. Yllätykseni oli suuri sillä kysyin asiaa maanantaina ja jo torstaille sain ajat molemmille. Omasta suuhygienistikäynnistäni ei ole syytä tässä kirjoitella, mutta tytön käynti hammashoitajalla oli ihan mielenkiintoinen. Diagnoosihan oli jo paranemassa oleva ientulehdus, joten ei hätää sen puolesta. Ientulehdus kuulemma katoaa harjaamalla. Hammashoitaja eli HH oli tyytyväinen siihen, että meillä joka ilta hampaat pestään jollain tavalla (välillä hyvin, välillä huudon kanssa lahjoen tai hammaspeikolla pelotellen).HH painotti sitä, että ienrajat pitäisi saada puhtaaksi, mutta jos ei muuta, fluoriannoskin auttaa. Tervettä järkeäkin saa käyttää eli HH sanoi, että jos tuntuu, että lapsi on kauhean väsynyt, voi putsauksen tehdä ennen iltapalaakin. Kerta päivässä putsaus oli tosiaan minimi, mutta HH palautti mieleeni alkuperäisen suunnitelmani siitä, että rupeaisimme äitiyslomani aikana putsaamaan hampaat myös aamuisin. Aamut kun yleensä ovat sellaista sotimista, on hampaiden pesu ollut viimeinen asia mielessäni, mutta voisihan tuon taas ottaa listalle. Jos vaikka saisi tytön ottamaan edes sen fluoriannoksen.

Sähköhammasharjaakin tyttö voisi jo käyttää. Ei itsenäisesti, mutta niin, että vanhempi käyttäisi sähköhammasharjaa. Kouluiässä lapsi kuulemma jaksaa/osaa sähköhammasharjaa käyttää itsenäisesti. Ajattelin, että siinä voisi olla ideaa, että iltaisin pesisimme tytön hampaat sähköhammasharjalla ja aamuisin tyttö saisi pestä hampaansa itse. Hammaspesuasentoonkin sain vinkin eli meillä on hampaat tähän asti pesty niin, että tyttö on seissyt vieressä. HH ehdotti, että tyttö voisi maata selällään esim. lattialla, jolloin näkyvyys hampaisiin olisi parempi. Pitää tuota miettiä.

Miten teillä pestään hampaat? Millä keinoilla saat lapsen pesemään hampaat?

En pysty

Mitä tehdä, kun tyttö sanoo jokaiseen asiaan "en pysty". Hän ei pysty syömään, istumaan, pukemaan vaatteita, leikkimään jne. Mikään mitä ehdotan ei onnistu. En myöskään tee mitään oikein. Edes lohduttamista en tee oikein. Ja meillä sitä tehdään paljon. Itkua tulee joka asiasta. Miten te pärjäätte uhman kanssa?