Käynti lääkärillä

Tytöllä oli tällä viikolla se lääkäriaika. Ei hoidettavia tulehduksia. Ei myöskään lähetettä magneettiin. Pissakokeen määräsi, kun tyttö on parin viime viikon aikana muuttunut päivä- ja yökuivasta ei kuivaksi. Taantunut siis. Ei löytynyt tulehdusta siitä(kään) näytteestä.

Niin, että mites tästä eteenpäin. Tyttö nukahti kylmäpussin kanssa, jalat sätkien. On muuten jotain aivan hirveätä katseltavaa se. Kipuja on. Pitäisi lääkärin mukaan lisätä särkylääkkeen määrää. Hyvä uutinen se, että seuraava lääkäriaika on joulukuun tokalla viikolla. Kauaa ei tarvitse sinnitellä. Valitetaan taas, ehkä lähete magneettiin saadaan sitten. Seuraava aika onkin KYS:stä konsultoivalle lasten reumatologille. Kokemusta on ihan erilailla kuin meidän sairaalan omilla lääkäreillä.

Hyvä uutinen on myös se, että sanoivat varmistavansa sen, että leuan magneetti tulisi tän vuoden puolelle. Kuulemma kuvantamisessa on ruuhkaa ja jos tytölle pyydettäisiin kahta magneettia, ei niitä välttämättä saataisi. Halutaan siis varmistua, että leuat kuvataan. Ja hyvä niin. Leukaan ei tarvita lisää nivelmuutoksia. Pelkään vain, että meille on parhaillaan tulossa nivelmuutoksia ranteisiin ja lonkkiin. Niin ja miksei nilkkoihinkin.

Niin ja ennen kuin joku kysyy, miksi ei hoitoa saatu vaikka kliinisiä havaintoja oli. Niin oli, mutta ei ollut enää. Lastenreuma on tautina aaltoileva ja oireet on jokaisella lapsella omansa. En siis syytä lääkäreitä huonoksi, tauti on vaan hankala. Näin meille on käynnyt aiemminkin. Fysioterapeutti näkee jotain, mutta jonkin ajan päästä lääkäri ei. Sitten sitä miettii kehen tässä voi luottaa ja pää hajoaa jossittelusta. Mutta ei enää. Nyt luotan omiin ja tytön fysioterapeutin havaintoihin. Olimme oikeassa aiemminkin (maaliskuussa magneetissa löytyi neljä tulehtunutta niveltä nilkoissa) ja sen takia nyt pitää vaan jaksaa tapella tytön puolesta. Toivottavasti magneetilla todistavat meidän olevan väärässä, mutta niin kauan kun tyttö kipuilee ja oireilee, mun täytyy vaan jaksaa tapella.

Mutta jos tästä valituksesta johonkin positiiviseen. Arvatkaapa tämän äidin iloa, kun sain tänään tiputtaa suolioireisen poikani vaipasta kiinteän kakan vessan pyttyyn. Muilta olin kuullut tämän viikon aikana, että kakka on ollut välillä kiinteätä, mutta ensimmäisen kerran tänään osui tämä näky kohdalleni. Toivottavasti suunta jatkuu nyt tällaisena. Ei enää takapakkeja tällä saralla, kiitos!