Tällä viikolla on ollut kaikkea pientä kivaa. Tiistai-iltana mies oli katsomassa jääkiekkopeliä, joten päätin järjestää pienen kisastudion kotiin: kaveri tuli paikalle 1,5 vuotiaan tyttönsä kanssa.
Olin ostanut tytöille vähän limua ja pienen sipsipussin. Dipattavana oli lisäksi porkkanaa ja kurkkua.Innostuin myös tekemään pannukakun. Meillä oli oikein onnistunut ilta. Tyttöjen leikit sujuivat ihan ok. Meidän tyttöä on pojan syntymästä lähtien vaivannut kova mustasukkaisuus omista tavaroista. Kukaan muu ei niillä saisi leikkiä, ja jos leikkii, seuraa siitä itkua ja hammasten puristusta. Nyt tämä mustasukkaisuus ei nostanut niin kovasti päätään, joten tyttöjen leikkejä oli välillä ihan kiva seurata. Oli myös hauskaa seurata, kuinka innoissaan tytöt olivat dippilautasestaan. Varsinkin meidän tyttö.
Keskiviikkona oli muskari ja olin pojan saanut anopille hoitoon. Muskari kahden vauvan kanssa on meinaan aika hankalaa, kuten tuli ensimmäisellä kerralla todettua. Ekan kerran jälkeenhän poika on ollut muskarin ajan hoidossa ja olen keskittynyt vain tytön muskarikokemukseen, jotta hän jossain vaiheessa rohkaistuisi niin, että minun olisi mahdollista tarjota muskarikokemusta myös pojalle. Ilmeisesti taktiikastani on ollut apua, sillä muskariin mennessä tyttö sanoi, että otetaan ensi kerralla poika mukaan. Muskarikin sujui hyvin. Tyttö esim. osasi taas taputtaa ja osallistui muutenkin hyvin kaikkiin leikkeihin. Ja hänellä oli selvästi hauskaa.
Torstaina kävimme naapurissa kylässä. Heillä on tosi kaunis koti ja pihankin he ovat laittaneet todella nätisti. Naapureilla on eskari-ikäinen tyttö ja suureksi yllätyksekseni tytöt leikkivät keskenään sujuvasti. Hauskinta minulla oli kuitenkin kahvipöydässä tai oikeastaan nolointa. En muista kumpi aloitti, mutta sanotaanko vaikka näin, että ensin pieraisi tyttö, sitten poika, sitten taas tyttö, poika jne jonkin aikaa. Kohta pelkäsin jo itse liittyväni joukkoon, mutta ei onneksi sentään.
Tilanteesta seuraa kuitenkin hyvä kysymys, missä vaiheessa lapselle opetetaan pieruetiketti? Parhaillaan meillä on pottailuopetus täydessä käynnissä ja sitä jo sekoiti kovan kakan kausi ( joka meni ohi luumusoseella ja vedenjuonnilla). Nyt en haluaisi torua väärässä paikassa tehdystä pierusta vaan keskittyä kehumaan, kun pissa tulee pottaan. Mitä olet mieltä? Miten ja milloin olet itse opettanut pieruetiketin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti